Vauvaperheiden hyvinvointi vaihtelee asuinpaikoittain – katso, missä päin Suomea on eniten uupumusta ja yksinäisyyttä

Vaikka uupumusta esiintyy noin kolmanneksella vanhemmista, vain viisi prosenttia kertoo olevansa elämäänsä muuta kuin tyytyväinen.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
Synnyttäneet vanhemmat kokevat uupumuksen oireita toista vanhempaa enemmän.

Synnyttäneet vanhemmat kokevat toista vanhempaa useammin uupumusta kaikkialla muualla paitsi Pohjanmaalla. Vain 42 prosenttia helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista on tyytyväisiä lastenneuvolapalveluihin.

Muun muassa tällaisia tuloksia saatiin THL:n FinLapset-kyselytutkimuksessa, jossa kartoitettiin sekä synnyttäneen että toisen vanhemman kokemuksia perheen vauvan ollessa 3–6 kuukautta. Kyselyssä tarkasteltiin kaikkia Suomen hyvinvointialueita sekä Helsingin kaupunkia.

Lue myös: Vanhemmuuden burnout iskee perfektionistiin – tunnista 4 varoitusmerkkiä

Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä maalis–joulukuussa 2020, ja siihen kutsuttiin vastaamaan yli 34 000 vanhempaa. Synnyttäneistä vanhemmista kyselyyn vastasi puolet, toisista vanhemmista puolestaan 36 prosenttia.

Synnyttänyt useimmiten toista vanhempaa uupuneempi ja yksinäisempi

Kaikki vastaukset huomioiden selviää, että vauvojen vanhemmista synnyttänyt osapuoli kokee toista hieman enemmän uupumusta. Kun tarkastellaan koko maata, synnyttäneistä vanhemmista 35 prosenttia koki uupumusta, toisista vanhemmista 29 prosenttia.

Uupumuksen ja yksinäisyyden kokemukset kuitenkin vaihtelevat hyvinvointialueittain.

Synnyttäneillä vanhemmilla oli yleisemmin uupumuksen oireita Kainuun hyvinvointialueella, jossa uupumusta koki 42 prosenttia. Synnyttäneet vanhemmat kokivat vähiten uupumusta Kanta-Hämeen, Keski-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla, joissa lukema oli 30 prosenttia.

Toisista vanhemmista eniten uupuneita oli Helsingissä sekä Pohjanmaan, Lapin ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla, joissa uupumuksen oireita koki 35–36 prosenttia vastanneista. Pohjanmaalla uupumuksesta kärsiviä toisia vanhempia oli hieman enemmän kuin synnyttäiden vanhempien joukossa.

Lue myös: Jopa enemmistö pikkulasten vanhemmista harkitsee eroa – taustalla usein yksinäisyys ja yhteisen ajan puute

Vähiten uupumusta toisilla vanhemmilla oli Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joissa sitä koki noin viidesosa.

Varsinkin yksinäisyyden kokemuksessa on merkittävää alueellista vaihtelua. Kainuun hyvinvointialueella noin 23 prosenttia synnyttäneistä vanhemmista vastasi, että koki yksinäisyyttä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella näin koki alle joka kymmenes synnyttänyt vanhempi.

Suuressa osassa maata toisista vanhemmista vain 1–2 prosenttia koki yksinäisyyttä, mutta Lapin ja Kainuun hyvinvointialueilla lukema oli viisi prosenttia.

Toiset vanhemmat kokevat yksinäisyyttä eniten Lapin ja Kainuun hyvinvointialueilla.

Alueellista vaihtelua oli paljon myös silloin, kun mitattiin tyytyväisyyttä neuvolapalveluihin. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella 75 prosenttia vanhemmista vastasi olevansa äitiysneuvolapalveluihin tyytyväinen. Helsingissä, Itä-Uudellamaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Vantaa-Keravan alueella tyytyväisiä oli 61–62 prosenttia.

Lastenneuvolapalveluihin tyytyväisimpiä oltiin Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Uudellamaalla ja Lapissa. Helsingissä vain 42 prosenttia synnyttäneistä vanhemmista ajatteli näin.

Tuoreet vanhemmat vastasivat olevansa elämäänsä ”erittäin tyytyväisiä” melko tasaisesti ympäri Suomen, ja kaikista vastanneista tätä mieltä oli noin 40 prosenttia. ”Melko tyytyväisiä” oli yli 50 prosenttia, eli muulla tavalla kokevia oli yhteensä vain noin viisi prosenttia.

Oman alueensa tarkat tulokset voi käydä katsomassa täältä.

Korona lisäsi yksinäisyyttä, mutta myös yhdessäoloa

Kyselystä selviää, että vauvaperheiden yleisimpiä huolenaiheita koronaepidemian aikana on ollut synnytyksen sujuminen ja synnytyssairaalassa oleminen.

Epidemia lisäsi etenkin synnyttäneiden vanhempien yksinäisyydentunnetta. Jopa 48 prosenttia heistä ilmoitti, että yksinäisyys on lisääntynyt koronan myötä. Toisista vanhemmista tätä mieltä oli 22 prosenttia.

Lue myös: Osa isistä ”kunnostautuu” eron jälkeen, koska pelkää lapsen menettämistä – suhde lapseen voi lujittua, osoittaa suomalaistutkimus

Enemmistö vastaajista kertoi, että yhteydenpito ystäviin on vähentynyt koronaepidemian aikana.

Toisaalta monen perheen yhdessä viettämä aika oli kasvanut epidemian aikana. Kaikista synnyttäneistä vastaajista tätä mieltä oli lähes 48 prosenttia, toisista vanhemmista yli 49 prosenttia.

Lähde: THL: FinLapset -kyselytutkimus , THL: Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset kyselytutkimus

Kommentit

2 kommenttia
Avatar

”Synnyttäneen osapuolen” korostaminen ulossulkee perheet, joissa kumpikaan ’osapuoli’ ei ole synnyttänyt: sijaisperheet, adoptioperheet, monet sateenkaariperheet, monet uusioperheet, jne. Kirjoittajan käsitys perheestä nojaa vahvasti biologiseen ydinperheeseen ja synnyttämiseen. Tämä perhekäsitys on kuitenkin elävässä elämässä yksinkertaistettu, eikä huomioi monikirjoisia perheitä.

Avatar

Eikö olisi ollut helpompi puhua äideistä kuin ”synnyttäneestä osapuolesta”, yleensä se on kuitenkin äiti joka synnyttää. Hohhoijaa, en jaksanut edes lukea loppuun kun oli sen verran pitkä termi jota toisteltiin, vähän sellainen pakko kirjoittaa sulupuolineutraalisti juttu.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä