Äidin raskausajan ravinnolla voi olla yhteys viisivuotiaan lapsen lihavuuteen

Tutkijat selvittivät äitien ruokapäiväkirjojen perusteella, miten raskausajan ravinto vaikuttaa lapseen.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Raskaana suositellaan välttelemään tyydyttyneiden rasvojen lähteitä.

Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat varmistuneet siitä, että äidin raskaudenaikainen ravinto voi näkyä lapsen painossa vielä viidenkin vuoden iässä.

Pitkittäistutkimuksessa seurattiin 310 äiti-lapsiparin ravintoa ja painon kehitystä. Osallistuneiden äitien painoindeksi oli yli 30 ja puolella heistä oli raskausdiabetes.

Tutkimuksessa selvisi, että rasvamassa ja rasvaprosentti olivat raskausdiabeetikoiden lapsilla sitä suuremmat mitä enemmän äitien ravinnossa oli omega-3-rasvahappoja alkuraskaudessa.

Sitä vastoin niiden äitien lapsilla, jolla raskausdiabetesta ei ollut, rasvamassa ja rasvaprosentti olivat sitä pienemmät mitä enemmän äidit saivat alkuraskaudessa omega-3-rasvahappoja.

Niinpä omega-3-rasvahappojen saannista ei kannata luopua.

– Tutkimuksesta ei voi vielä tehdä käytäntöön vietäviä johtopäätöksiä, vaan on syytä edelleen noudattaa suositusten mukaista raskausajan ruokavaliota. Omega-3-rasvahappoja ei siis saa jättää pois, sillä ne ovat välttämättömiä sekä sikiön kehitykselle että äidille itselleen, toteaa tutkijatohtori Jelena Meinilä Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteen osastolta tiedotteessa.

Pehmeät rasvat suositeltavia

Omega-3- ja 6-rasvahappoja suomalaiset saavat muun muassa kasviöljypohjaisista rasvalevitteistä, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja siemenistä. Tosin raskausaikana siemeniä suositellaan syötäväksi vain pieniä määriä.

Raskaana olevien suositus kuuluu niin, että pehmeää kasviöljypohjaista leipärasvaa kertyisi noin 6 teelusikallista päivässä tai sitten 1,5–2 ruokalusikallista kasviöljyä.

Suosituksiin kuuluu myös kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.

Lisää todisteita kovien rasvojen haitoista raskaana

Tutkimuksesta selvisi myös lisää tyydyttyneiden rasvahappojen haitallisista vaikutuksista: lasten rasvamassa ja rasvaprosentti oli suurempi niillä lapsilla, joiden äidit saivat keskimääräistä enemmän kovaa rasvaa ravinnostaan loppuraskauden aikana.

Hiilihydraattien kulutuksesta kävi ilmi, että äitien keskimääräistä suurempi hiilihydraattien syönti raskaudessa näkyi viisivuotiaiden lastensa pienempänä rasvamassana. Rasvaprosenttiin ei hiilihydraattien määrä ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan.

Odotusajan ravintoaineilla ei havaittu tässä tutkimuksessa yhteyttä lapsen syntymäpainoon.

Tutkimus toteutettiin niin, että äidit pitivät ruokapäiväkirjaa: kolmen päivän ajan 5.–18. raskausviikollaan, loppuraskauden kolmanneksella sekä vuosi ja viisi vuotta synnytyksen jälkeen.

Merkintöjen perusteella laskettiin äidin saamat hiilihydraatit, kuitu, sakkaroosi ja proteiinit sekä rasvoista omega-3-rasvahapot, omega-6-rasvahapot, kovat eli tyydyttyneet rasvahapot sekä kertatyydyttymättömät rasvahapot.

Lapsilta mitattiin viisivuotiaina pituus, paino, vyötärönympärys, rasvamassa ja rasvaprosentti.

– Tutkimuksen lasten terveyttä ja painonkehitystä seurataan 10-vuotiaaksi asti. Haluamme myös syventää tietoamme siitä, mikä on omega-3-rasvahappojen ryhmään kuuluvien eri rasvahappojen merkitys, Meinilä sanoo.

Jelena Meinilän tutkimus perustuu vuosina 2008–2014 tehtyyn RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimushankkeeseen sekä sen seuranta-aineistoon vuosilta 2013–2017.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä