Raskaus 19.12.2017 Päivitetty 13.08.2019

Huonolla suuhygienialla voi olla vakaviakin seurauksia – odottaja, näin vältät raskausajan hammasongelmat!

Raskausaikana suun hyvinvoinnista huolehtiminen on entistä tärkeämpää, sillä hampaat reikiintyvät ja ikenet tulehtuvat silloin helpommin. Näillä vinkeillä voit välttää hammasongelmat ja huolehtia suusi hyvinvoinnista.

Teksti
Riikka Heinonen
Kuvat
iStock

Suurin osa odottavista äideistä havaitsee muutoksia suunsa hyvinvoinnissa. Jopa 80 prosenttia raskaana olevista kärsii lisääntyneestä ienten verenvuodosta eli ientulehduksesta.

– Ientulehdus johtuu raskaudenaikaisista hormonimuutoksista, kun kehon estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet nousevat. Raskausaikana ientulehdus voi siis laueta jo hyvin pienestä määrästä plakkia, koska hormonit vaikuttavat elimistön tulehdusvasteeseen, kertoo hammaslääketieteen lisensiaatti Anne Kirilä Ebeling Hammaslääkäreistä.

Suun happohyökkäysten pysäyttäminen tärkeää

Raskausaikana kannattaa olla erityisen tarkka suun hygieniasta. Hampaat ovat silloin alttiimmat reikiintymiselle ja ikenet tulehduksille. Alkuraskauden pahoinvointi asettaa myös haasteensa hammasterveydelle.

– Toistuva oksentelu voi aiheuttaa hampaiden eroosiomuutoksia, kun hampaiden kiille liukenee happojen vaikutuksesta, Kirilä tietää.

Alkuraskaudesta voi joutua syömään useammin pahoinvoinnin vuoksi, jolloin suussa on päivän aikana useita happohyökkäyksiä. Niiden pysäyttäminen ksylitolipastillin tai apteekista saatavien fluoritablettien avulla on tärkeää.

– Hampaita ei saa harjata heti oksentamisen jälkeen, koska kiille on juuri silloin pehmeämpi. Sen sijaan suuvedellä purskuttelemalla voi neutraloida pahaa makua ja saada fluorin vaikuttamaan suussa.

Pahoinvointi vaikeuttaa hampaiden hoitoa

Raskaushormonit aiheuttavat muutoksia myös syljen erityksessä. Toiset kärsivät suun kuivumisesta, toiset taas lisääntyneestä syljen erityksestä. Olennaisin muutos on kuitenkin syljen ph:n lasku, jolloin sylki ei neutraloi happoja enää yhtä hyvin.

– Sylki pysäyttää yleensä happohyökkäyksen, mutta raskausaikana se ei toimi yhtä hyvin. Siksi hampaisiin tulee silloin helpommin reikiä.

Suun puhdistaminen voi olla raskauspahoinvoinnin vuoksi myös hankalampaa.

– Hampaita ei tarvitse yrittää väkisin pestä aamulla, jos kärsii juuri silloin pahimmasta pahoinvoinnista. Riittää, että hampaat pestään kahdesti päivässä silloin, kun se itselle parhaiten sopii, Kirilä muistuttaa.

Suun tulehdukset yhteydessä ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsettomuuteen

Huonolla hammashoidolla voi olla monenlaisia seurauksia. Ientulehduksesta saattaa kehittyä parodontiitti, eli hampaiden kiinnityskudossairaus, jonka on todettu olevan yhteydessä ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsen alhaiseen syntymäpainoon.

– Jos suussa on hoitamattomia tulehduksia, se voi alustavien tutkimusten mukaan vaikeuttaa myös raskaaksi tulemista, Kirilä toteaa.

Mikäli vanhemmalla on runsaasti bakteereita suussaan, hän voi tartuttaa karieksen helposti myös lapselleen. Vauva on altis saamaan kariesbakteerin vanhemmiltaan silloin, kun on saanut ensimmäiset maitohampaansa.

– Kariesbakteerin ehkäisyyn auttavat vanhempien hyvä suuhygienia ja ksylitolin käyttö. Ksylitolilla on todettua vaikutusta, koska se muun muassa vaikeuttaa kariesbakteerin kiinnittymistä hampaan pinnalle.

Hampaat kuntoon ennen raskautta

Hampaat kannattaa hoidattaa kuntoon jo ennen raskautta. Odotusaikana hampaisiin liittyviä toimenpiteitä voi nimittäin olla varsin haastavaa toteuttaa.

– Suuria toimenpiteitä pyritään välttämään, sillä lääkkeiden määräämisessä raskausaikana on useita rajoituksia. Toki akuutit vaivat, kuten tulehtuneiden viisaudenhampaiden poistot, hoidetaan myös raskausaikana. Särkyä voi hoitaa silloin lähinnä parasetamolilla. Hammashoidossa käytettävistä antibiooteista tiedetään perinteisen V-penisilliinin olevan raskausaikana turvallinen. Hammaslääkäripelosta kärsiville ei myöskään voida antaa esilääkkeitä, koska ne läpäisevät istukan, Kirilä toteaa.

Pienten hammasröntgenkuvien ottamista ei ole enää rajoitettu mitenkään, koska säteilymäärät ovat nykyisin niin pieniä. Myös poraaminen ja puuduttaminen ovat turvallisia toimenpiteitä odottajalle.

Toinen raskauskolmannes on parasta aikaa hampaiden hoidattamiselle ja pienemmille toimenpiteille, kuten hampaiden paikkaukselle. Alkuraskauden pahoinvointi on silloin yleensä jo selätetty, eivätkä viimeisen kolmanneksen haasteet vielä vaivaa. Viimeisellä kolmanneksella voi ongelmia tuottaa jo hoitoasento, kun vatsa alkaa olla niin suuri, ettei hammaslääkärin tuolin laskeminen välttämättä onnistu helposti.

Lue myös:

Hampaat raskausaikana

Näin pidät lapsesi hampaat kunnossa

Apua, lapsi kolautti hampaansa – mitä tehdä, jos maitohammas heiluu tai irtoaa?

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

X