Keltarauhashormoni ja raskaus ovat bestiksiä, mutta eivät ehdoitta – progesteronia käytetään myös ehkäisyssä
Voisikohan keltarauhashormonin ja raskauden välistä dynamiikkaa kuvata viha-rakkaussuhteeksi?
Moni tuntee naishormoni estrogeenin ja sen vaikutukset naisen kehoon. Estrogeenin kenties huonommin tunnettu kaveri, eli keltarauhashormoni, on kuitenkin yhtä tärkeässä roolissa kuukautiskierron toiminnassa ja säätelyssä.
Useimmille keltarauhashormoni on tuttu lähinnä ehkäisyvalmisteiden vaikuttaja-aineena.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen HUSista kertoo, mitä keltarauhashormoni naisen kehossa tekee.
Lue myös: Oksitosiini synnytyksessä ja imetyksessä – tiesitkö tätä synnyttäjän mysteerihormonista?
Mitä keltarauhashormoni on?
Kuten estrogeeni, myös keltarauhashormoni on sukupuolihormoni. Se tunnetaan suomenkielisen nimensä lisäksi progesteronina.
Hormoni erittyy keltarauhaskudoksesta, joka on väriltään kellertävä.
– Keltarauhanen syntyy ovuloineen munarakkulan paikalle, Savolainen-Peltonen selittää.
Lue myös: Ovulaatiotesti selvittää, milloin on mahdollista tulla raskaaksi – ei kuitenkaan sovi ehkäisyyn
Keltarauhashormonin tehtävä on kypsyttää kohdun limakalvoa niin, että raskaus olisi mahdollinen.
– Jos munasolu ei ole hedelmöittynyt ja kiinnittynyt kohdun limakalvolle, keltarauhanen surkastuu noin kaksi viikkoa ovulaation jälkeen.
Silloin alkaa kuukautisvuoto.
Keltarauhashormoni raskaudessa
Keltarauhashormoni paitsi luo suotuisat olosuhteet alkion kiinnittymiselle, myös varmistelee, että kohdun olosuhteet ovat otolliset raskauden jatkumiselle ja sikiön kasvulle.
Lue myös: Raskaushormonit sekoittavat kehoa ja mieltä – 6 faktaa, jotka jokaisen odottajan on hyvä tietää
– Raskauden aikana myös istukka erittää keltarauhashormonia, mikä edistää raskauden jatkumista, Savolainen-Peltonen kertoo.
Keltarauhashormoni eli progesteroni tunnetaan myös hormonaalisen ehkäisyn ainesosana.
Hauskaa kyllä, raskaudelle elintärkeää hormonia käytetään myös ehkäisytarkoituksessa. Yhdistelmäehkäisypillereissä on sekä estrogeenia että synteettistä keltarauhashormonia, mutta minipillereissä ja hormonikierukassa näistä kahdesta vain keltarauhashormonia.
Ehkäisyvalmisteissa keltarauhashormonia annostellaan jatkuvasti, kun taas kuukautiskierrossa keltarauhasen toimintavaihe kestää noin kaksi viikkoa.
Pelkkää synteettistä keltarauhashormonia sisältäviä ehkäisyvalmisteita voivat käyttää myös ne naiset, joilta estrogeeni on esimerkiksi migreenin takia kielletty.
Minipillereiden ehkäisyteho perustuu kohdunkaulan limassa tapahtuviin muutoksiin, jotka estävät siittiöiden pääsyn kohtuun. Hormonikierukka puolestaan vaikuttaa paikallisesti kohdussa.
Lue myös: Mikä ehkäisy on varmin? Eri ehkäisymenetelmien plussat ja miinukset
Jos keltarauhashormonia on liian vähän
Jos munarakkulan kehittyminen ja ovulaatio ovat häiriintyneet, keltarauhashormonin taso voi jäädä turhan alhaiseksi.
Liian vähäisestä keltarauhashormonipitoisuudesta voi seurata kiusallisia oireita, kuten tiputteluvuotoa.
– Luonnollisessa kuukautiskierrossa mielestäni keltarauhashormonia ei voi olla liikaa, sanoo Savolainen-Peltonen.
Lähteet: erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltosen haastattelu, Terveyskirjasto
Jaa oma kokemuksesi