Raskaus 06.07.2021

Korona vei Johanna Pulkkisen, 33, keuhko-osastolle viimeisillä raskausviikoilla ja käänsi painon laskuun: ”Vauvan vuoksi oli yritettävä syödä”

Koko perhe sairastui koronaan, mutta vakavin tauti oli viimeisillään raskaana olevalla Johannalla.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
Sampo Korhonen

Laskettuun aikaan oli jäljellä noin kuusi viikkoa. Johanna Pulkkisen, 33, kolmas raskaus oli loppusuoralla.

Esikoisen, 5-vuotiaan Hugon, oli tarkoitus aloittaa päiväkotielämä, jotta Johannan kädet perheen 1,5-vuotiaan Islan ja pian syntyvän vauvan kanssa eivät olisi aivan täynnä.

Helmikuisena iltana Johannan mies valitteli kurkkukipua. Hän varasi ajan koronatestiin, joka oli jo muodostunut tutuksi. Pieniä, kiertäviä flunssia lapsiperheessä oli riittänyt.

Seuraavana päivänä Johanna oli lastensa kanssa liikkeellä, kun mieheltä saapui tekstiviestiä: testitulos on positiivinen.

– Itselleni iski hirveä paniikki, sillä olihan varmaa, että tartunta on yltänyt minuun ja lapsiin. Pieni taapero vieläpä nukkui minun ja mieheni kanssa samassa sängyssä.

Johannan oman, positiivisen testituloksen myötä verenohennuslääkkeet tulivat tutuksi.

Hänen tuli käyttää verenohennuslääkettä, jota hän piikitti kerran päivässä 10 viikon ajan.

– Lääkärit totesivat, että raskaus ja synnytys nostavat veritulpan riskiä ja niin tekee myös korona. Siksi verenohennuslääkkeet tulivat tarpeeseen.

Johannan huoli alkoi kuitenkin laantua. Ensimmäinen sairasviikko kului tavanomaisia flunssanoireita potiessa. Lapsilla oli räkäisyyttä, päänsärkyä, lämpöä ja köhää. Yöt olivat katkonaisia, kuten monissa lapsiperheissä sairastelun aikaan.

Viikon kuluttua Johannalle nousi kova kuume, joka ei pysynyt lääkkeillä kurissa vaan poukkoili ylös ja alas. Kova yskä alkoi haitata Johannan nukkumista.

– Siirryin eri huoneeseen lepäämään, että en herättäisi muita, kun öisin yskin keuhkoja pihalle.

Korona veti Johannan painon laskuun raskaana

Kun positiivisesta koronatestistä oli kulunut puolitoista viikkoa, Johanna Pulkkinen suuntasi espoolaiselle terveysasemalle. Siellä selvisi, että Johannan tulehdusarvot ovat koholla ja veren happikylläisyys ei ollut aivan kohdillaan.

Johanna lähetettiin Jorvin sairaalaan, jossa hänelle osoitettiin paikka keuhko-osastolta. Siellä oli tarkoitus levätä muutama vuorokausi.

Myös keuhkot röntgenkuvattiin, mitä Johanna ei ollut vielä terveysasemalla halunnut vauvan vuoksi. Keuhkokuumeen mahdollisuus oli kuitenkin suljettava pois.

– Tuntui tosin, että olisin siellä ollessani entistäkin väsyneempi. Sairaalavuoteelta kurkotellessani yöpöytää kohti selkä jumiutui todella pahasti. Kipu oli pahempaa kuin koronan sairastaminen.

Ei koronan kourissa oleminen kuitenkaan helppoa ollut. Suuri vatsa painoi keuhkoja. Johannan oli vaikea löytää asentoa, jossa pystyisi ylipäätään hengittämään.

"Vauvan vuoksi oli yritettävä syödä edes vähän. Huoli hänestä oli kova", Johanna Pulkkinen kertaa.

”Vauvan vuoksi oli yritettävä syödä edes vähän. Huoli hänestä oli kova”, Johanna Pulkkinen kertaa.

Sairaalassa Johanna sai tarvittavia särkylääkkeitä. Keuhko-osastolla myös seurattiin, että Johanna joi riittävästi nestettä. Ruoka ei maistunut, ja painokin pääsi hieman tippumaan.

– En maistanut mitään, joten syöminen tuntui pakkopullalta. Vauvan vuoksi oli kuitenkin yritettävä syödä edes vähän. Huoli hänestä oli kova.

Kotiin päästyään Johanna huomasi, että tunsi vauvan liikkeitä tavallista vähemmän. Edessä oli seuraava sairaalareissu, joka suuntautui tällä kertaa Naistenklinikalle.

Siellä vauvan sydänkäyrää mitattiin joka toinen tunti kahden vuorokauden verran. Tilanne ei vaikuttanut hälyttävältä, mutta lääkärit päättivät varata suunniteltuun sektioon ajan hieman laskettua aikaa aikaisemmin, raskausviikolle 37.

Sillä välin kun Johanna sairasti, hänen miehensä huolehti kodin pyörittämisestä. Talossa ei kuitenkaan ollut yhtä vilkasta kuin tavallisesti, sillä tauti oli uuvuttanut myös lapset. Varsinkin esikoinen oli tavallista väsyneempi useamman viikon.

Myös Johannan äiti riensi avuksi. Sisälle hän ei voinut taudin akuutissa vaiheessa tulla, mutta valmistamaansa ruokaa ja kauppakasseja saattoi jättää oven ulkopuolelle.

Johanna Pulkkisen istukka tutkittavaksi

Lopulta koitti maaliskuinen aamu, kun Johanna Pulkkinen puolisoineen saapui yhdeksäksi synnytyssairaalaan sektioon. Kiireellisempiä tapauksia riitti sinä päivänä, joten heidän vuoronsa tuli sittenkin vasta alkuillasta.

Sektio vaikutti sujuvan yhtä hyvin kuin kaksi edellistä. Johannan esikoinen oli syntynyt sektiolla perätilan vuoksi. Keskimmäisen lapsen kohdalla Johanna toivoi alatiesynnytyspelon vuoksi sektiota jälleen synnytystavaksi.

Kolmannessa sektiossa Johannan sydän teki kuitenkin poikkeuksellisia lisälyöntejä. Niiden syy ei selvinnyt, mutta Johanna epäilee, että koronan tuomat rasitukset tuntuivat yhä kehossa.

– Oireet olivat synnyttämään mennessä muuten helpottaneet, mutta pientä köhää oli edelleen.

Johanna sai kuopuksensa rinnalleen lopulta kello 18.49. Vanhemmille oli suuri helpotus, että vauva oli terve ja hyvinvoiva äidin sairastamasta koronasta huolimatta.

Verenohennuslääkkeitä Johannan tuli käyttää kuitenkin vielä neljä viikkoa synnytyksen jälkeen. Niiden annosta myös kasvatettiin.

Johanna kyseli lääkäreiltä, voisiko korona vaikuttaa lapseen, mutta tarkkoja vastauksia ei osattu antaa. Covid-19 on edelleen uusi asia myös synnytyslääketieteelle. Istukka kuitenkin vietiin patologin tutkittavaksi. Mitään poikkeavaa ei löytynyt.

Nyt perhe on toipunut koronasta. Johannan esikoinen on oppinut varomaan koronatartuntaa tarkasti.

– Hän huomaa heti, jos jollakulla ei ole bussissa maskia. Hän saattaa myös todeta, että ei halua mennä jonnekin, jos sieltä saisi koronan. Selvästi iskostui mieleen se, että koronasta voi tulla todella kipeäksi.

Lue myös: Tällainen oli yksi korona-ajan synnytys: ”Kätilö neuvoi ponnistusasennon ja kiiruhti toiseen synnytykseen”

Anna.fi: Pitkittyneet koronaoireet vaivaavat myös monia lievän taudin sairastaneita – tällaisia oireita ”long covidiin” liittyy

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X