”Ei suku jatku, kun ei osata tehdä poikia” ja muut karmeat reaktiot tyttövauvan syntymään – mistä kommentit kumpuavat?
Ennen vanhaan maailma oli erilainen. Mutta miksi vielä tänä päivänäkin jotkut ajattelevat, että poikalapsi on tyttöä tervetulleempi?
Nyky-Suomessa ei enää haluaisi uskoa, että lapsen sukupuoli vaikuttaisi siihen, kuinka toivottu lapsi on. Joskus lähipiiri kuitenkin ilmaisee hyvin suorasukaisesti, että poikalapsi olisi tyttöä tervetulleempi.
Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Johanna Sassali arvelee, että tällaisen näkemyksen taustalla vaikuttavat sekä historialliset että henkilökohtaiset syyt.
– Ajattelen, että tässä tulee jotain ylisukupolvista näkyväksi, kun aihetta lähestytään suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta.
Kaksplussan Facebookissa virisi aiheesta vilkas keskustelu, jonka hätkähdyttävimpiä kommentteja voit lukea tästä jutusta.
Kun poikalapsi olikin toivotumpi – 8 lukijakokemusta
”Poikani isä totesi, että jos olisi tullut tyttö, hän ei olisi tullut synnytyssairaalaan edes katsomaan. Emme ole enää yhdessä.”
”’Ei suku jatku, kun ei osata tehdä poikia.’ Niin appiukkoni sanoi pojalleen, kun kolmas tyttö syntyi.”
”Kun sain kolmannen tyttäreni, vanhin siskoni tuumasi: ’Taitaa teidän isäntä olla niitä miehiä, jotka tekevät vain tyttöjä.’ Minua ei haitannut kolmas tytär yhtään.”
”Ensimmäistä raskauttani varjosti pelko vihurirokkotartunnasta, ja olin myös kolarissa. Synnytyksen jälkeen lapsuudenystäväni soitti kysyen, kumpi tuli. Vastasin onnessani ja helpottuneena, että terve tyttö. ’Ei se mitään, toivottavasti seuraava on poika’, oli hänen vastauksensa. Lopetin puhelun siihen.”
”Kun olin saanut rakkaan tyttäreni, oma isäni sanoi varpajaisissa silloselle miehelleni, että kyllä te vielä pojankin saatte. Raivostutti, koska meillä oli vaikeuksia saada edes yhtä lasta.”
Lue myös: Vauva ei ole yhtään näköisesi ja muut kommentit, joita tuore vanhempi ei halua kuulla
”Anoppini toivoi pojanpoikaa. Kun hän sai kuulla lapsen olevan tyttö, kommentti kuului, että ’ehtiihän se vielä vaihtua’. Hänellä taisi jäädä muutama biologian tunti välistä…”
”Saimme esikoiseksemme pojan. Silloin muuan sukulainen kommentoi: ’Onnea! Oikeaa sukupuolta!’ Kommentoija itse on neljän tyttären äiti.”
”Anoppi totesi kuopuksen sukupuolen kuullessaan, että ’vihdoin joku meillä tekee pojan, minä jo luulin että pystyvät vain tyttöihin.'”
Lue myös: ”Katsokin, että se on tyttö”, kommentoi isoäiti raskausuutiseen + 14 muuta hirveää reaktiota
Mistä moiset kommentit kumpuavat?
Syitä poikien suosimiselle voi etsiä sekä menneisyydestä että jokaisen omakohtaisista näkemyksistä.
Poikalapsi on historiassa ollut se, josta tulee suvun jatkaja sekä kotitilan perijä. Maatiloilla tarvittiin lisäksi fyysistä voimaa.
Kun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta eikä maatalouskoneitakaan juuri ollut, lapsen sukupuolella oli nykyistä suurempi merkitys. Niistä ajoista ei ole kovin kauan, Sassali huomauttaa.
– Mitä länsimaistuneempi yhteiskunta, sitä vähemmän sukupuolella on merkitystä elinkeinojen kannalta.
Kommentointi lapsen sukupuolesta saattaa loukata syvästi.
Vaikka ajat ovat muuttuneet, asenteet muuttuvat hitaammin. Kokemus poikalapsen paremmuudesta voi kulkeutua ylisukupolvisesti.
Sassali kiteyttää, että ikävä kommentointi kertoo aina enemmän kommentoijasta kuin kommentoinnin kohteesta.
– Vastaukseksi voi hyvin heittää, että minkähän takia kommentoija ajattelee, että poikalapsi olisi tyttöä tervetulleempi. Itseään ja omaa lastaan on aina oikeus puolustaa.
Aina kyse ei ole siitä, että kommentoija pitäisi yhtä sukupuolta toista parempana. Kulttuurinen mielikuva täydellisestä ydinperheestä, johon kuuluvat sekä tyttö että poika, istuu kuitenkin tiukassa.
Niinpä jos vanhemmat sisarukset ovat tyttöjä, poikaa saatetaan toivoa ikään kuin viimeisenä puuttuvana palasena – ja toisin päin.
Toive sukupuolesta on hyvin inhimillinen
Jos huomaa itse toivovansa, että lapsi olisi tiettyä sukupuolta, Sassali kehottaa miettimään, miksi näin on. Hän kuitenkin painottaa, että sukupuolitoiveissa ei sinänsä ole mitään väärää.
– On todella inhimillistä liittää erilaisia mielikuvia sukupuoliin. Haaveilu on sallittua eikä se tarkoita, että jos lapsi onkin esimerkiksi pojan sijaan tyttö tai jotain muuta sukupuolta, häntä rakastaisi vähemmän.
Tietyn sukupuolen toivomisessa ei ole mitään väärää, sanoo asiantuntija. Syitä ajattelunsa taustalla kannattaa silti pohtia.
Sassalin mukaan on luonnollista pohtia sitäkin, minkälaista olisi olla pojan vanhempi, jos perheessä on entuudestaan tyttöjä. Toisaalta keskustelun painopistettä voisi siirtää sukupuolen miettimisestä siihen, millainen yksilö lapsesta tulee.
– Mikä onkaan sen hienompaa kuin seurata, millainen tyyppi sieltä kuoriutuu. Mistä hän pitää, missä hän on hyvä ja missä asioissa hän kaipaa tukea.
Lue myös: Negatiivinen suhtautuminen raskausuutiseen satuttaa – näin vastaat kommentoijalle
Sassali kertoo törmänneensä työssään monesti ajatukseen siitä, että poika tai tyttö koetaan helpommaksi kasvattaa. Asiasta ei kuitenkaan vallitse yleistä mielipidettä, vaan näkemys vaihtelee perhekohtaisesti.
Tällaisenkin ajattelun syitä olisi hyvä tarkastella, Sassali kehottaa.
Kun omia näkemyksiään välillä haastaa, itsetuntemus kohenee ja ajattelumaailma saa tilaa kehittyä.
Artikkelin lukijakokemukset on lainattu Kaksplussan Facebook-sivulta.
Lue myös: Kumpaa on helpompaa kasvattaa, tyttöä vai poikaa? Asiantuntija vastaa
Jaa oma kokemuksesi