Ihon kutina raskausaikana voi olla hälytysmerkki: Raskaushepatoosi oireilee kiusallisena kutinana

Ihon kutina raskausaikana on yleistä, mutta erityisesti loppuraskaudessa se on syytä ottaa vakavasti. Kova kutina voi olla merkki siitä, että odottavalla äidillä on raskaushepatoosi.

Teksti Toimitus
Kuvat iStock

Odottavan äidin iho joutuu raskausaikana koville. Esimerkiksi vatsan alueen kutina alkuraskaudessa on normaalia, ja johtuu yleensä vatsanahan venymisestä ja kuivumisesta. Joskus ihon kutina raskausaikana voi kuitenkin olla merkki myös jostakin muusta: kyseessä voi olla esimerkiksi raskaushepatoosi.

Raskaushepatoosi todetaan noin yhdellä prosentilla odottajista: Suomessa sen saa vaivakseen vuosittain siis noin 450-600 äitiä.

Ihon kutina raskausaikana: Riskinä raskaushepatoosi

Raskaus kuormittaa maksaa, koska estrogeenituotannon kasvu lisää maksassa erilaisia synteesejä ja kiihdyttää sen aineenvaihduntaa. Terve maksa kestää tämän hyvin, mutta jos hajoitustoiminta on valmiiksi hieman puutteellista, raskaus voi aiheuttaa äidille raskaushepatoosin, eli maksan toiminnan häiriön.

Raskaushepatoosi alkaa yleensä oirehtia raskausviikon 30 jälkeen. Sen yleisin oire on ihon kutina raskausaikana: terveennäköinen iho alkaa kutista voimakkaasti erityisesti vatsan, kämmenten ja jalkapohjien alueella, mutta  kutinaa voi esiintyä kauttaaltaan ympäri vartaloa. Pahimpia vaivat ovat usein yöllä.

Vaiva kulkee suvuittain, mutta sen tarkkaa syytä ei tiedetä. Hormonikuormitusta pidetään yhtenä mahdollisuutena, koska monisikiöraskauksissa hepatoosia esiintyy enemmän kuin yksisikiöraskauksissa, joissa kuormitus on pienempi. Kutinan arvellaan johtuvan siitä, että sappihappoja saostuu iholle.

Raskaushepatoosi vaatii erityisseurantaa

Ihon kutina raskausaikana on yleinen vaiva. Kutinasta kärsivien odottajien joukosta on tärkeää tunnistaa ne naiset, joilla on raskaushepatoosi. Se tehdään tarkistamalla neuvolassa äidin verestä maksaentsyymien ja sappihappojen pitoisuus.

Tauti määritellään äidin verestä otettavalla maksakokeella. Odottava äiti hoidetaan aina äitiyspoliklinikalla, jos maksa-arvot ovat koholla.

Raskaushepatoosiin ei ole varsinaista hoitokeinoa. Oireita lieventävänä hoitona saatetaan käyttää esimerkiksi kutinaa hillitseviä lääkkeitä kuten antihistamiinia sekä vähärasvaista ruokavaliota.

Jos sappihapot pääsevät myös sikiön vereen, lapsi voi kärsiä hapenpuutteesta ja rytmihäiriöistä, jopa menehtyä äkisti. Melko usein hepatoosiäidin synnytys käynnistetään pari viikkoa ennen laskettua aikaa.

Ihon kutina raskausaikana on hyvä ottaa vakavasti

Ihon kutina ja muut oireet loppuvat nopeasti synnytyksen jälkeen. Raskaushepatoosi uusiutuu joka toisella äidillä seuraavassa raskaudessa aikana, mutta se ei aiheuta pysyviä maksavaurioita.

Ihon kutina on hyvä ottaa vakavasti, koska raskaushepatoosiin liittyy suurentunut sikiön kohtukuoleman riski.

Lue myös:

Ihon hoito raskaana: Näin ehkäiset kuivumista ja raskausarpia

Artikkeli päivitetty 2.12.2020. Lisätty tietoa raskaushepatoosin toteamisesta ja hoidosta.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä