Kuukautiskierto häiriintyy – miten käy stressaajan lapsihaaveiden? Näin kannattaa toimia

Mitä kuukautiskierrolle tapahtuu, kun ihminen on stressaantunut ja miten vaikkapa koronastressi vaikuttaa lapsihaaveisiin? Asiantuntija vastaa.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
kuukautiskierto
Koronan aiheuttama stressi voi muuttaa kuukautisrytmiä.

Kuukautiskierto on ajanjakso, jonka aikana naisen kuukautiset tulevat yhden kerran. Kuukautiskierron pituus vaihtelee yksilöllisesti. Useimmilla naisilla se on jotakin 23–35 päivän väliltä, keskimäärin 28 vuorokautta.

Kuukautiskierron katsotaan alkavan kuukautisten ensimmäisestä vuotopäivästä ja päättyvän seuraavan kuukautisvuodon alkamispäivään, jota pidetään myös uuden kuukautiskierron alkuna.

Joskus mielessä mylläävät kuitenkin huolet, ja kuukautiset voivat myöhästyä. Miten kuukautiskierto reagoi stressiin? Voiko kierron vaihtelu vaikuttaa lapsihaaveisiin?

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annaleena Heikkilä Terveystalosta vastaa kysymyksiin.

Häiriintyykö kuukautiskierto, jos stressaa?

– Voimakas ja pitkittynyt stressi saattaa aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, tyypillisesti siten, että aiemmin säännöllinen kierto voi muuttua epäsäännölliseksi ja pitkittyä. Poikkeavan korkea kortisolihormonin eritys puolestaan vähentää follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä vaikuttaen munasarjan toimintaan.

Vaikuttaako stressi, jos käyttää hormonaalista ehkäisyä?

– Yhdistelmäehkäisyvalmisteita käytettäessä stressi ei vaikuta kuukautiskiertoon, koska e-pillereitä, ehkäisylaastaria ja ehkäisyrengasta käytettäessä vuoto käynnistyy taukopäivien tai lumepillereiden myötä keltarauhashormonitason laskiessa väliaikaisesti.

Hormonikierukan käyttäjällä voimakas ja pitkäaikainen stressi voi saada aikaan kuukautiskierron häiriöitä. Vuotoja voi jäädä kokonaan pois.

– Normaalisti noin kolmasosalla Mirena- tai Kyleena-hormonikierukan käyttäjistä vuodot jäävät kokonaan pois.

Mikä neuvoksi, jos yrittää raskautta ja kierto on sekaisin?

Joillakin naisilla voimakas ja pitkittynyt kuormitus voi siis saada aikaan kuukautiskierron häiriöitä. Välillä kierto saattaa tapahtua ilman ovulaatiota.

Ovulointiajankohtaa voi olla vaikeampi hahmottaa, jos kuukautiskierto on muuttunut kovin epäsäännölliseksi.

– Harva nainen tietää tarkkaa ovulaatioajankohtaansa ilman ovulaatiotestejä, eikä se ole tarpeenkaan. Jos on säännöllinen, noin neljän viikon kierto, ovulaatio asettuu noin kierron puoliväliin tai 14 vuorokautta ennen vuodon alkamista.

Heikkilä lisää, että raskautta tavoiteltaessa yhdyntöjä olisi hyvä olla 2–3 kertaa viikossa kierron puolivälin molemmin puolin.

– Siittiöt elävät naisen elimistössä noin  3–5 vuorokautta. Siittiöiden laatu ja liikkuvuus on parhaimmillaan, kun edellisestä siemensyöksystä on noin 3 vuorokautta.

Selvittelyt raskauden suhteen voidaan aloittaa, jos raskautta ei vuoden yrittämisestä huolimatta ala kuulua.

Kuukautiskierto sekaisin stressistä?

Joillakin raskaaksi tuleminen saattaa jopa pandemian myötä helpottua, vaikka tarkkaa ovulaatiopäivää olisi vaikea määrittää. Kuva: iStock

Kuukautiskierto korona-aikaan – voi stressata mutta myös edistää vauvahaavetta

Elämässä on monennäköisiä stressitekijöitä. Koronapandemia aiheuttaa monille näinä aikoina pitkäkestoista stressiä, jollaista ei välttämättä muuten ole arjessaan kohdannut. Jotkut naiset ovat avautuneet yhtäkkisesti epätavalliseksi heittäytyneestä kuukautiskierrosta.

Toisille työpaineet saattavat aiheuttaa voimakasta stressiä. Joillekin esimerkiksi kova fyysinen harjoittelu voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, samoin voimakas ja nopea laihduttaminen.

Raskaaksi tulemisen kannalta onkin tärkeää yrittää rauhoittaa elämää.

Toisille pandemian aika saattaakin olla levollisempaa kuin normaali arki, sillä lapsia ei tarvitse kuskata harrastuksiin ja töitä voi tehdä kotoa käsin ilman edestakaista reissaamista.

– Lapsihaaveiden kannalta koronalla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Pariskunnat viettävät nyt ehkä enemmän aikaa saman katon alla, kun muut menot ovat karsiutuneet ja seksille voi löytyä spontaanimmin aikaa.

Mikä on kuukautiskierto?

Kuukautiskierto alkaa kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä. Kuukautiset kestävät useimmilla naisilla keskimäärin 3–7 päivää.

Kuukautiskierron pituus on normaalisti 23–35 vuorokautta. On yleistä, ettei kuukautiskierto kuitenkaan ole aina päivälleen saman mittainen: on normaalia, että se voi vaihdella muutamilla päivillä tai jopa viikolla.

Kuukautiset loppuvat normaalisti noin 43–57-vuotiaana, keskimäärin 51 vuoden iässä. Ennen kuukautisten loppumista kuukautiskierto voi olla vuosien ajan epäsäännöllinen.

Kuukautiskierron vaiheet:

  • Kuukautiskierron alussa munarakkula alkaa kasvaa aivolisäkkeen erittämän munarakkulaa kypsyttävän FSH-hormonin vaikutuksesta. Munarakkula tuottaa naishormonia, joka saa kohdun limakalvon paksuuntumaan.
  • Kun munarakkula on kypsä, se puhkeaa ja munasolu irtoaa. Tapahtumaa kutsutaan ovulaatioksi. Ovulaation saa aikaan aivolisäkkeen erittämän luteinisoivan LH-hormonin nopea nousu.
  • Sama LH-hormoni tukee munarakkulan paikalle kehittyvän keltarauhasen toimintaa ja keltarauhashormonin eritystä kahden viikon ajan. Keltarauhashormoni kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten.
  • Jos munasolu ei hedelmöity ja kiinnity kohdun seinämään, keltarauhanen surkastuu ja kuukautisvuoto alkaa.

Lähde: Terveyskirjasto

Artikkeli päivitetty 1.2.2021. Lisätty faktaboksi kuukautiskierron vaiheista. 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä