Adoptioneuvonta alkoi, ja Tiia, 30, ja Riku, 36, lopettivat hedelmöityshoidot – onni hartaasti odotetusta adoptioluvasta yllätti tänä kesänä
Tiia, 30, ja Riku, 36, päättivät vuoden jälkeen lopettaa hedelmöityshoidot ja aloittaa adoptioneuvonnan. Päätös tuntui nuoresta parista helpottavalta.
Kaksi päivää ennen juhannusaattoa Tiia Ruonamo, 30 ja hänen miehensä Riku Ruonamo, 36, saivat sykähdyttävän viestin.
Onneksi olkoon! Suomen adoptiolautakunta on kokouksessaan 16.6.2020 myöntänyt teille adoptioluvan yhden lapsen adoptoimiseksi.
Viesti sinetöi puolitoistavuotisen prosessin kohti adoptiovanhemmuutta. Ilouutinen saapui nopeammin kuin pariskunta oli odottanut. Lapsen kohtaamiseen on kuitenkin vielä hieman matkaa.
– Luvan saamisen jälkeen paperimme ovat lähdössä kohti Etelä-Afrikkaa, Tiia kertoo.
Pariskunta toivoo, että tarvittavat tiedot vietäisiin pian perille adoptiomaahan, mutta koronaviruksen vuoksi niiden käsittely saattaa Etelä-Afrikassa venyä.
Lapsiesityksiä saatetaan kyllä edistää, mutta paikalliset tuomioistuimet eivät pääse sinetöimään päätöksiä kokoontumisrajoitusten vuoksi ja lapsia ei myöskään päästä adoptiomaista hakemaan.
– Olemme seuranneet Etelä-Afrikan koronatilannetta tarkasti. Siellä alkaa nyt hieman helpottaa, mutta tuskin vielä pääsisi lasta hakemaan, Riku kertoo.
Etelä-Afrikka valikoitui kahdeksan maan joukosta siksi, että sieltä Ruonamoiden perheeseen saapuva lapsi on todennäköisesti iältään vielä hyvin pieni, alle kolmevuotias.
– Etelä-Afrikkaan oli mahdollista tehdä kansio, joka kertoo meistä. Siitä on suuri apu, kun adoptiomaassa mietitään, kuka lapsi sopii parhaiten mihinkin perheeseen, Tiia iloitsee.
Myös pariskunnan Lapa-koira on adoptoitu. Hän on 11-vuotias rescuekoira Pietarista. Kuva: Maria Kiraly Photography
Hedelmöityshoitojen päättäminen oli helpotus
Kansiossa on kuvia muun muassa sukulaisista, ystävistä, kodista, työpaikoista sekä häistä. Kesällä 2016 Tiia ja Riku seisoivat innostuneen jännittyneinä Turussa Manillan vanhan viinatehtaan pihamaalla häävieraiden ympäröimänä. Tiia ja Riku saivat toisensa juhlavasti heinäkuun lämmössä, ikimuistoisena päivänä.
”Yhä uudestaan valetaan pieni toivonkipinä ja sitten se murskaantuu.”
Kun häät oli tanssittu, pari alkoi suunnitella perheenlisäystä. Kului vuosi, ja huoli hiipi suuremmaksi. Tuolloin 27-vuotias Tiia ja 33-vuotias Riku suuntasivat lääkärin pakeille: ennen hedelmöityshoitoja selvisi Tiian endometrioosi ja munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen.
– Pohdimme jo silloin, aloitammeko hoidot vai suoraan adoptioprosessin, Riku kertoo.
Tuohon vuoteen ei tuntunut mahtuvan muuta kuin hedelmöityshoidot.
– Hoidot eivät tehonneet omilla soluilla eivätkä lahjasoluilla. Vastoinkäymisiä tuli toisensa perään, Tiia toteaa.
– Aika oli yhtä tunteiden vuoristorataa. Yhä uudestaan valetaan pieni toivonkipinä ja sitten se murskaantuu. Taas pitää kerätä itsensä uutta yritystä varten, Riku pohtii.
Adoptioneuvonta toi mukanaan uusia ystäviä
Hoitojen lopettaminen tuntui helpottavalta molemmista, vaikka Rikun tarvitsi sulatella hieman pidempään ajatusta, että hoidot eivät onnistuneet.
Tiia puolestaan koki hoidot fyysisestikin niin raskaiksi, että oli valmis lopettamaan ne.
– Adoptioprosessi sen sijaan on mennyt meillä todella miellyttävästi, ja samalla on voinut elää tavallista, mukavaa elämää. Lisäksi olemme tavanneet paljon muita adoptioperheitä ja adoptiovanhemmiksi aikovia. Elämä on yhteisöllisempää kuin hoitojen aikana, Tiia kertoo.
Adoptioperheiden piknikeillä ja kyläilyillä Tiia ja Riku ovat päässeet näkemään vilauksen lapsiperhe-elämästä. He ovat saaneet paljon uusia ystäviä.
– On ollut hyvä nähdä, miten tavallista arkea perheissä eletään, Riku kertoo.
– Adoptioneuvonnassa muistutettiin myös, että adoptiolapsi on aina erityislapsi hylkäämistrauman vuoksi, Tiia sanoo.
Ennen adoptioluvan saamista on käytävä adoptioneuvonta, joka kestää yleensä noin vuoden. Syväluotaavan prosessin on tarkoitus valmistaa tulevia vanhempia adoptiota varten, jotta nämä olisivat mahdollisimman valmiita lapsen saapumiseen.
Keskusteluissa käydään myös läpi lapseen mahdollisesti kohdistuva rasismi.
Neuvontaan kuuluu harjoitteita ja tehtäviä, joissa vanhemmat puivat omaa lapsuuttaan ja elämään sekä sitä, mitä haluavat omaan perheeseensä kuljettaa mukanaan.
– Adoptioneuvonta näyttäytyy toisille niin, että siellä kaivellaan ihmisestä kaikki esille. Me koimme neuvonnan positiivisena asiana, ja tekisi varmasti hyvää kaikille vanhemmille käydä läpi vastaava ennen vanhemmaksi ryhtymistä, Tiia sanoo.
Ruonamot selvittivät myös mahdollisuutta adoptoida lapsi Suomesta, mutta odotusaika olisi pidempi kuin ulkomailta adoptoitaessa. Kotimaisissa adoptioissa voi olla yhteydenpitovelvollisuus lapsen biologisiin vanhempiin.
”Meidän täytyi miettiä, mihin voimavaramme riittävät.”
Terveystietolomakkeen täyttäminen tuntui prosessin vaativimmalta osalta. Siinä adoptiovanhemmat kertovat toiveistaan lapsen terveyden suhteen.
– Meidän täytyi miettiä, mihin voimavaramme riittävät. Toisaalta vaikka lapsi vaikuttaisi meille tullessaan täysin terveeltä, saattaa myöhemmin paljastua jotakin hoitoa vaativaa, Riku sanoo.
Loppuelämän koti odottaa pienokaista
Lelut ja pinnasänky odottavat uutta perheenjäsentä. Kuva: Ruonamoiden adoptiokansio
Kun adoptiomaassa Ruonamot on valittu vanhemmiksi lapselle, pariskunta alkaa järjestellä matkaa kohti Etelä-Afrikkaa. Näihin aikoihin alkaa Tiian äitiysloma.
”Jään lapsen kanssa kotiin niin pitkäksi aikaa, kun tarve on.”
Neljä viikkoa maassa kuluvat lapseen tutustuen ja muun muassa passin ja muiden virallisten asiakirjojen hankkimisessa.
– Jään lapsen kanssa kotiin niin pitkäksi aikaa, kun tarve on. Adoptiolapsen kanssa suositellaan noin kahden vuoden kotihoitoa, Tiia kertoo.
Rikun on tarkoitus myös olla alussa kotona niin paljon kuin suinkin.
– Kaikki voi toki muuttua, ja kovin tarkkaan ei voikaan suunnitella. Paljon riippuu siitä, minkälainen lapsi on, kuinka kiintymyssuhteen muodostuminen etenee kummankin vanhemman kanssa ja miten arki alkaa sujua, Tiia sanoo.
Hoitosuunnitelmien lisäksi uuden perheenjäsenen saapumiseen on valmistauduttu myös järjestelemällä kotia lasta varten. Ruonamoiden kolmiossa odottaa jo valmiiksi sisustettu lastenhuone.
– Halusimme, että saamme huoneesta kuvan lasta varten tekemäämme kansioon. Täällä on kaikki valmiina, Tiia kertoo.
Jaa oma kokemuksesi