Raskaus 11.05.2016 Päivitetty 18.10.2022

Mietityttääkö vauvan koko? Tämän takia tarkkaa sikiön painoarviota on vaikea tehdä

Synnytyksen lähestyessä vauvan koko mietityttää odottajaa. Syntyvän lapsen painoa ei edelleenkään pystytä etukäteen arvioimaan tarkasti. Etenkin isojen vauvojen kokoarviot jäävät epätarkoiksi.

Teksti
Saga Wiklund
Kuvat
Bulls Press
3 kommenttia

Jos tuleva vauva vaikuttaa isolta, äidin mieltä voi painaa huoli ja pelko: Miten lapsi mahtuu syntymään?

Kun niin monia asioita pystytään nykyään mittaamaan hyvinkin tarkasti, on hämmentävää, ettei syntyvän vauvan painoa kyetä arvioimaan tarkasti. Lopullinen totuus etenkin isojen vauvojen kohdalla selviää usein vasta synnytyssalissa.

Sikiön kokoarvio tehdään nykyään ultraäänen avulla. Lääkäri mittaa kaikukuvasta sikiön vatsan ympäryksen, reisiluun pituuden sekä pään ympärysmitan ja halkaisijan. Lapsen painoarvio lasketaan näiden mittojen perusteella. Jokaisella sikiöltä mitattavalla arvolla on oma kasvukäyränsä.

Painoarvioon lisätään tarpeen tullen myös kasvunvaraa: jos se tehdään viikolla 38, täytyy ottaa huomioon, että raskauden lopussa sikiön paino kasvaa vielä vähintään 100–200 grammaa viikossa.

Lue myös: Näin valmistaudut synnytykseen

Ison vauvan kokoarvio heittää eniten

Mittauksiin perustuva painoarvio ei osu aina kohdalleen. Pienet heitot voivat selittyä sillä, että kokenut erikoislääkäri osuu paremmin oikeaan kuin uraansa vasta aloitteleva.

– Kokemattomalle voi tulla virheitä sikiön asennosta johtuen: ei osata hakea oikeita kuvakulmia, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Pekka Taipale Terveystalosta.

Hänen mukaansa ultraääneen perustuva lapsen painoarvio on tarkin silloin, kun sikiö on keskikokoinen: virhe on tällöin yleensä korkeintaan 200 grammaa.

Jos sikiö on keskikokoa suurempi, virheen mahdollisuus kasvaa.

– Jos sikiö on hyvin kookas, vartalon ympärysmitta ei kuvaa todellista painoa niin hyvin kuin sen pitäisi. Tästä syystä painoarvio saattaa isoilla vauvoilla mennä enemmän pieleen kuin muilla, Taipale toteaa.

Painoarviointia vaikeuttaa myös sikiöön kertynyt ihonalainen rasva, joka ei näy kunnolla kaikukuvissa ja jota on enemmän isoilla vauvoilla.

Taipaleen mielestä sikiön painoarvion laskemiseen pitäisi kehittää uusi kaava, joka ottaisi huomioon ihonalaisen rasvan määrän.

Hyksin Naistenklinikalla tehty tutkimus kertoo saman tuloksen: painavien sikiöiden koon arvioiminen on lääkäreille vaikeinta. Hyksin tutkimuksessa 6,1 kiloa painaneen sikiön painoarvion virhe oli 1,7–2,2 kiloa menetelmästä riippuen.

Lue myös: Näin selätin synnytyspelon – lukijat kertovat

Diabetes kasvattaa vauvan kokoa

Suomessa syntyvien lasten keskipaino on noin 3,5 kiloa. Nelikiloinenkin vauva on aivan tavallisen kokoinen, mutta yli 4,5 kiloa painava jo niin suuri, että alatiesynnytykseen liittyy kohonneita riskejä.

Joskus sikiö kasvaa isoksi perimästä johtuen. Yleisin syy suureen kokoon on kuitenkin raskausdiabetes. Raskausdiabeetikon tai synnynnäistä diabetestä sairastavan äidin sikiö kasvaa isoksi etenkin, jos hoitotasapaino on huono.

Yli 4,5-kiloisina syntyvät vauvat pitäisi löytää etukäteen, jotta osataan valita tarpeen tullen sektio alatiesynnytyksen sijaan. Näin suuri koko lisää riskiä raskauden tai synnytyksen aikaiseen hapenpuutteeseen, joka voi aiheuttaa pahimmillaan aivojen hapenpuutetta ja niiden vaurioita.

Myös olkapunosvaurion riski on kohonnut suurimmilla vauvoilla. Olkapunosvaurio voi jättää lapsen toisen käden osittain tai kokonaan toimimattomaksi.

Raskausdiabeetikkojen vauvoilla myös syntymän jälkeinen alhainen verensokeri on yleinen.

Normaalia pienempien sikiöiden paino osataan arvioida isokokoisia paremmin. Pieniä sikiöitä seurataan tarkasti etenkin, jos kasvu vaikuttaa pysähtyvän.

Lue myös: Näin hoidat raskausdiabeteksen

Kliininen tutkimus lisää luotettavuutta

Pekka Taipaleen mukaan luotettavin painoarvio saadaan silloin, kun yhdistetään ultraäänitutkimus kliiniseen tutkimukseen. Näin tulisi toimia, jos ultrattu sikiön vatsan ympärysmitta menee yläkäyrillä.

Silloin lääkäri tekee tavanomaisen ultraäänipainoarvion lisäksi sikiön kliinisen painoarvion. Se tehdään mittaamalla symfyysi–fundus-mitta (sf-mitta) häpyliitoksesta kohdunpohjaan ja tunnustelemalla alakautta sikiön kokoa.

Ultraäänitutkimuksen tarkkuus ei ole aina paljoakaan kliiniseen tutkimukseen perustuvaa painoarviota parempi. Hyksin tutkimuksessa kliinisen painoarvion tyypillinen virhe oli reilut 500 grammaa ja ultraäänitutkimuksen 440 grammaa.

Neuvolassa sikiön kokoa arvioidaan myös seuraamalla sf-mittaa raskauden puolivälistä eteenpäin. Jos kasvu on nopeaa tai se hidastuu, äiti lähetetään herkästi lisätutkimuksiin.

Lue myös: Nämä kivunlievitykset ovat tarjolla synnyttäjälle

Uudelleensynnyttäjä voi osata arvioida

Pelkkä ulkotutkimus tai sf-mitta ei Taipaleen mukaan anna luotettavaa kuvaa lapsen koosta, sillä kookkaan äidin lapsi voi upota lantioon ja pienikokoisen äidin lapsi puolestaan näyttää suuremmalta kuin onkaan.

Pekka Taipale uskoo, että myös kokeneet kätilöt ovat päteviä sikiön painon arvioijia.

– Jos synnytyksiä hoitaa päivittäin, vuosien kokemus antaa hyvän tuntemuksen. Uudelleensynnyttäjäkin voi osata arvioida lapsensa painoa etenkin, jos raskauksien välillä ei ole kovin pitkä aika.

Lue myös: Näin erilainen toinen raskaus on verrattuna ensimmäiseen

Vauvan tarjontakin vaikuttaa

Synnytyksen kulkuun vaikuttaa moni muukin seikka kuin syntyvän lapsen paino. Jos vauva ei ole tavanomaisessa raivotarjonnassa eli tulossa takaraivo edellä, ponnistusvaihe voi pitkittyä tai mutkistua.

– Kasvotarjonta on esimerkki tilanteesta, jossa sikiö ei pääse laskeutumaan helposti lantiossa alaspäin, ja siksi synnytys voi pysähtyä, Pekka Taipale kertoo.

Äidin vointi ja kohdun supistusvoima ratkaisevat myös paljon. Lantion mittasuhteilla on myös merkitystä, mutta ei niin paljon kuin aiemmin luultiin. Pystyasennossa ponnistaminen on helpompaa kuin vaakatasossa, jos vain voimia riittää. Siihen taas auttaa hyvä ja riittävä kivunlievitys.

Keskustele: Sikiön painoarvio

Lähteet: Mika Nuutila, Kari Teramo ja Vilho Hiilesmaa, Sikiön paino: kenen arvioon voi luottaa? Duodecimin artikkeli Hyksissä tehdystä painoarviotutkimuksesta. Olavi Ylikorkala (toim.), Naistentaudit ja synnytykset (Duodecim).

Lue myös

Kommentit (3)

”Korkeintaan 3,5kg” vauvani painoi 4,5kg 😁

300g heitti synnärillä kätilön kopeloarvio todellisuudesta. Arvio oli 3.2kg ja oikea 3.5kg.

Itselläni tuo ei kyllä pitänyt paikkaansa, että ”herkästi lähetettäisiin lisätutkimuksiin” sf-mitassa olevien kasvupoikkeamien vuoksi. Käytännössä neuvola-pirkko kyseenalaisti mielummin edellisen mittaajan tuloksen, joka oli suurempi kuin hänen mittauksensa (!) ja mitätöi ko.tuloksen, jolloin merkityt ”mittaustulokset” perustui puhtaaseen oletukseen, ei todellisuuteen.Oma pätemisen tarve oli suurempi! Lopputuloksena huomaamatta jäänyt kasvuhäiriö huonosti toimivasta istukasta johtuen ja hätätilanne synnytyksessä, kun vaillinainen istukka ei sitä kestänyt. En tiedä olisiko pitänyt käydä neuvolassa taputtamassa päähän vai mitä…ja tämä tapahtui 2010-luvulla

Vastaa käyttäjälle Ansku Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X