Onko sinulla bakteerivaginoosi? Näin teet kotitestin
Runsasta valkovuotoa ja pahaa hajua aiheuttava bakteerivaginoosi on herkästi uusiutuva vaiva, joka saattaa jäädä tunnistamatta. Naistentautien erikoislääkäri vinkkaa, miten testin voi tehdä itse.
Bakteerivaginoosi eli emättimen bakteeritasapainon häiriö on yleinen vaiva. Sen voi saada kuka tahansa siinä missä hiivatulehduksenkin.
Hiivasienitulehdus ja bakteerivaginoosi ovatkin suurin piirtein yhtä yleisiä vaivoja. Molemmat johtuvat emättimen luontaisen mikrobitasapainon häiriintymisestä. Toinen on kuitenkin hiivasienen aiheuttama, toinen bakteerien, joten niihin tepsivät eri lääkkeet.
Bakteerivaginoosissa terveen emättimen maitohappobakteerit ovat hävinneet ja tilalle on tullut jopa tuhat- tai kymmentuhatkertainen määrä hajubakteereita.
Bakteerivaginoosin oireet
Nämä ovat bakteerivaginoosin kolme yleisintä oiretta:
1. Kalamainen haju
Bakteegivaginoosin yleisin oire on tympeä kalamainen haju Haju voi pahentua esimerkiksi yhdynnän jälkeen.
2. Runsas valkovuoto
Bakteerivaginoosiin liittyy usein tasainen, jopa maitomainen ja harmahtava valkovuoto, joka on yleensä runsasta.
3. Kutina
On tavallista, että bakteerivaginoosiin voi liittyä myös kutinaa. Pelkkään kutinaan voi olla kuitenkin muitakin syitä, kuin bakteerivaginoosi.
Bakteerivaginoosi uusiutuu melko herkästi. Sen syy on epäselvä.
Bakteerivaginoosi tuplaa keskenmenoriskin
Periaatteessa bakteerivaginoosin oireet ovat selkeät, mutta usein se jää tunnistamatta. Tämä on erityisen harmillista siksi, että erityisesti raskaudesta haaveilevan tai raskaana olevan olisi äärimmäisen tärkeää päästä tulehduksesta eroon.
Bakteerivaginoosi lisää muun muassa keskenmenon, keskossynnytyksen ja lapsivuodetulehduksen riskiä.
Diagnosointi vastaanotolla
Bakteerivaginoosiin perehtynyt naistentautien erikoislääkäri, emeritusprofessori Jorma Paavonen kertoo tekevänsä vastaanotollaan aivan yksinkertaisen testin, mikäli epäilee potilaalla bakteerivaginoosia.
– Minulla on aina vastaanotollani valomikroskooppi. Otan valkovuotonäytteen papalasille, lisään tipan keittosuolaa ja laitan peitinlasin päälle, Paavonen kertoo.
– Sillä aikaa kun potilas pukee, ehdin katsoa natiivinäytteen. Näen siitä muutamassa sekunnissa, ovatko emättimen pintasolut bakteerimassan peittämiä. Tämä ns. cluesolulöydös on diagnostinen.
Kotikonsti testaamiseen
Pikatestejä kuluttajakäyttöön tai itsediagnostiikkaan on yritetty kehittää ja niitä kehitetään parhaillaan, mutta vielä hyviä sellaisia ei ole saatavilla.
Paavonen vinkkaa, että nainen voi silti tehdä itsediagnostiikkaa, jota harrastetaan Amerikassa verrattain enemmän kuin Euroopassa.
Lievään tulehdukseen voi auttaa kotihoito, kuten apteekista saatavat, emättimeen annosteltavat maitohappobakteerikapselit. Reseptilääkkeet ovat joko suun kautta annosteltavia tai paikallisesti käytettäviä voiteita tai emätinpuikkoja.
Jaa oma kokemuksesi