Raskaus 12.08.2020 Päivitetty 02.01.2024

Rakenneultra on raskauden merkkihetki, joka voi huojentaa tai huolestuttaa: Mitä siellä tutkitaan?

Rakenneultra on yksi raskausajan odotetuimpia etappeja. Mutta mitä rakenneultrassa oikein tutkitaan? Ja entä jos siinä paljastuukin jotain poikkeavaa?

Teksti
Kia Toivanen
Kuvat
iStock

Rakenneultra voi jännittää odottajaa. Se on merkittävin tapa, jolla sikiön hyvinvointiin sekä kehitykseen voidaan raskausaikana kurkistaa.

Vaikka rakenneultra on tietyllä tapaa raskausajan rutiinitoimi, voi siinä tulla esiin myös jotakin poikkeavaa.

Rakenneultra on tärkeä raskausetappi

Raskausaikaan kuuluu kaksi seulontaultraäänitutkimusta, joihin kunnat ovat velvoitettuja. Ensimmäinen, yleinen ultraäänitutkimus järjestetään noin raskausviikoilla 11–13, ja toinen, kansankielisesti rakenneultrana tunnettu tutkimus raskausviikoilla 18–22.

Suurin osa odottajista käy rakenneultrassa raskausviikon 20 paikkeilla. Nimi juontaa juurensa siitä, että ultraäänitutkimus tehdään sikiön vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi.

– Seulontatutkimukset eivät ole pakollisia, mutta valtaosa odottavista äideistä niihin osallistuu, toteaa naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, dosentti Vedran Stefanovic. Hän toimii asiantuntijana niin Aava-raskausklinikalla kuin Husin naistenklinikalla.

– Tutkimuksen tarkoituksena on varmistaa sikiön kasvu, kehitys ja hyvinvointi sekä tunnistaa mahdolliset rakennepoikkeavuudet. Lisäksi voidaan seuloa kromosomipoikkeavuuksia.

Jos jotakin poikkeavaa todetaan, sitä voidaan mahdollisesti hoitaa jo kohdun sisällä.

– Esimerkiksi niissä kaksosraskauksissa, joissa sikiöt jakavat saman istukan, noin 10 prosentilla kehittyy raskauskomplikaatio. Osaa niistä voidaan hoitaa kohdun sisällä laserhoidolla, Stefanovic kertoo.

– Tai jos sikiön keuhkoissa on jostain syystä nestettä, sitä voidaan poistaa ja helpottaa keuhkojen kehitystä.

Jos raskaudenaikainen hoito ei ole mahdollista, voidaan edes synnytykseen varautua tavallista tarkemmin.

– Rakennepoikkeavuudet ennalta toteamalla voimme ainakin ajoittaa synnytyksen oikeaan aikaan ja paikkaan, jotta sekä sikiötä että äitiä voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Jos sikiöllä havaitaan esimerkiksi vaikea sydänvika, synnytys voidaan hoitaa Helsingissä, sillä tänne on keskitetty vastasyntyneiden sydänleikkaukset.

Mitä rakenneultrassa katsotaan?

Rakenneultra tarkoittaa tutkimusta, jossa käydään läpi sikiö päästä varpaisiin.

– Ensiksi tarkistetaan sydämen syke sekä se, kasvaako sikiö normaalisti. Sikiöltä katsotaan läpi myös kaikki elimet: pää, selkäranka, sydän, pallea, munuaiset, virtsarakko – käydään läpi kaikki, mitä ultraäänen avulla pystytään näkemään. Myös sikiön sukupuolen saa halutessaan selville.

Sikiön lisäksi katsotaan myös istukan toimintaa.

– Joskus voidaan todeta, ettei sikiöllä ole rakennepoikkeavuuksia, mutta istukan vajaatoiminnan takia istukka on pieni. Näissä tapauksissa raskaus joudutaan usein käynnistämään ennenaikaisesti, kunhan sikiö on tarpeeksi kehittynyt selviämään kohdun ulkopuolella.

Keinot tarkastella sikiön vointia ovat rajalliset, sillä muita tutkimusmenetelmiä ei ultraäänen lisäksi ole. Sikiö on myös hyvin pienikokoinen tutkittava: esimerkiksi sydämen koko raskausviikolla 20 on vain 1,5–2 senttiä.

– Pienestä sydämestä kymmenen eri rakenteen selvittäminen ei ole ihan helppoa, Stefanovic toteaa.

Myös näkyvyys voi olla rajoitettu riippuen siitä, mikä on sikiön asento, onko istukka kohdun etu- vai takaseinämällä ja onko äidillä vatsassa rasvakudosta tai arpea, jotka huonontavat näkyvyyttä.

Entä jos rakenneultra paljastaa jotain poikkeavaa?

Kuinka usein rakenneultra paljastaa jotakin huolestuttavaa sikiön kehityksessä?

– Onneksi aika harvoin rakenneultrassa paljastuu jotain sellaista, mihin pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota, Stefanovic rauhoittelee.

Hänen mukaansa rakennepoikkeavuus löytyy 2–3 prosentilla kaikista seulontaan osallistuvista.

Noin 30 % havainnoista on keskushermostossa eli päässä tai selkärangassa. Noin 20 % on sydänpoikkeavuuksia. Loput 50 % löytyy muista elimistä.

– Keskushermoston ja sydämen poikkeavuudet ovat kaikista yleisimpiä. Keskushermostossa voi olla vaikkapa selkäydinkohju, Stefanovic selventää.

Stefanovic myös muistuttaa, että rakennepoikkeavuuksia on monenlaisia ja hyvin eri asteisia: kampurajalka, josta voidaan lähinnä keskustella raskauden aikana lastenortopedin kanssa ennakkoon, voidaan katsoa myös rakennepoikkeavuudeksi, joskin melko pieneksi sellaiseksi.

Rakenneultra paljastaa esimerkiksi vauvan sukupuolen.
Rakenneultran odotetuimpia hetkiä on usein sukupuolen selvittäminen.

Valtaosan seulonnoista tekevät kätilöt. Jos kätilö löytää rakenneultran aikana jotakin poikkeavaa, hän voi odottajan niin halutessa tehdä lähetteen tarkempiin tutkimuksiin asiaan erikoistuneelle lääkärille.

– Annamme neuvontaa, ja se kuuluu jokaiseen käyntiin: mikä on käynnin tarkoitus, mikä löydös on jos sellainen löytyy, mihin se voi viitata ja mitkä ovat jatkon erilaiset vaihtoehdot.

Joskus lisätutkimukset voivat kestää kauankin. Toisaalta aivan kaikki rakennepoikkeamat eivät voi selvitä ultraäänessä sikiön koon ja raskausajan lyhyyden vuoksi.

– Tilannetta voi verrata aikuisten lääketieteeseen: jokin verikoe voi hälyttää, mutta voi kestää pitkään, ennen kuin saadaan selville, mikä on vialla. Joskus diagnoosia ei edes loppujen lopuksi voida todeta. Lääketieteessä mikään on harvoin sataprosenttista.

Lue lisää: Heidin vauvalla todettiin vaikea sydänvika raskauden puolivälissä – nyt sinnikäs 2-vuotias tytär kantaa arpensa ylpeydellä

Vauvan sydämen kaikki verisuonet eivät näkyneet

Joskus rakenneultra voi tarjota huolestuttavia uutisia, joita ei onneksi tarvitsekaan lopulta stressata.

Kaksplussan bloggaaja Desire Nymanin kuopuksen rakenneultrassa kätilö joutui toteamaan, ettei kaikki näytä siltä, miltä pitäisi.

– Meidän vauvalla on muuten kaikki hyvin, mutta sydämessä pitäisi näkyä kolme verisuonta ja tänään niistä näkyi vaan kaksi, hän kirjoitti neuvolakäynnin jälkeen.

”Kolmatta verisuonta ei löydetty.”

– Vauva oli huonossa asennossa ja yritettiin taputtaa vatsaa, vaihtaa asentoa, juoda mehua ja vaikka mitä. Mutta ei. Kolmatta verisuonta ei löydetty.

Kätilön rauhoittelusta huolimatta Desire kertoi, että tiedon kuuleminen sai aikaan paniikkireaktion ja päivät tutkimuksen jälkeen menivät sumussa. Seuraavalle viikolle varattu toinen rakenneultra oli ainut asia mielessä.

Koska kyse oli mahdollisesti hyvin vakavasta asiasta, myös ihmisten utelut vauvan sukupuolesta tuntuivat röyhkeiltä.

– Päätimme että emme vielä kerro ”kumpi meille on tulossa”. Emme muutenkaan oikein jaksa puhua koko tilanteesta. Odotellaan vaan ensi viikkoa ja seuraavaa ultraa, Desire kirjoitti tuolloin.

Toinen rakenneultra toi oneksi huolille helpotuksen.

– Vauva oli taas huonossa asennossa, mutta pienen (lue pitkän) ja piinaavan yrityksen jälkeen saatiin se kolmas verisuoni näkyviin! Saatiin ”puhtaat paperit” ja ainakin rakenneultran perusteella meille tulee täysin terve vauva, Desire kirjoitti onnellisena uusinnan jälkeen.

Vauva syntyi helmikuussa – terveenä, kuten uusittu rakenneultra lupasikin.

Joskus kyseessä voi olla myös väärä hälytys

Vaikka rakenneultra pystyy havaitsemaan suurimman osan rakennepoikkeavuuksista, ovat väärät positiiviset tai väärät negatiiviset Stefanovicin mukaan mahdollisia, vaikkakin harvinaisia.

– Kun menee seulontoihin, pitää olla valmis siihen pieneen mahdollisuuteen, että kaikki näyttää olevan kunnossa, mutta silti lapsi ei ole terve, tai toisinpäin: että epäilemme jotakin, mutta kun vauva syntyy, hänellä ei ole poikkeavuutta, hän toteaa.

– Sikiö on hieman erilainen kohdussa kuin sen ulkopuolella. Kyseessä ei siis välttämättä ole edes näkyvyyteen, vaan biologiaan liittyvästä seikasta.

Rakenneultra voi näyttää myös poikkeavuuksia, joita vauvalla ei todellisuudessa syntyessään ole.
Vauva on hieman erilainen kohdussa kuin sen ulkopuolella.

Stefanovic ymmärtää, että tieto mahdollisesta rakennepoikkeavuudesta voi aiheuttaa paljon huolta sekä odottajalle erityisen haitallista stressiä.

– Meidän periaatteemme on kuitenkin se, että on ehkä parempi ja helpompi epäillä jotain ja sitten todeta, että mitään poikkeavuutta ei olekaan, kuin sanoa, että kaikki on kunnossa ja todetakin myöhemmin jotain, minkä takia synnytys tapahtuu esimerkiksi sellaisessa paikassa, jossa asialle on hankalampi tehdä mitään.

Lue lisää: ”Valmistauduin turhaan vauvan kuolemaan” – lue down-lapsen koskettava tositarina

Suurin osa rakenneultrassa todetuista löydöksistä pitää kuitenkin paikkansa. Jos sikiön kohdalla ei rakenneultrassa epäillä mitään poikkeavaa, syntyy vauva yleensä kromosomeiltaan ja rakenteeltaan normaalina. Jos taas sikiön kohdalla epäillään rakennepoikkeavuutta, suurimmalla osalla myös todetaan sellainen syntymän jälkeen.

– Jokainen seulonta on tarkoitettu sitä varten, että nämä todelliset tapaukset jäisivät ”kiinni” ja tulisivat terveydenhuollon tietoon, jotta heitä voidaan auttaa.

Rakenneultra on useimmille melko tavallinen neuvolakäynti

Kaiken kaikkiaan Suomessa ultraääniosaaminen on kansainvälistä huipputasoa, ja rakenneultra on tärkeä osa sikiön hyvinvointia tukevaa kokonaisuutta, Stefanovic toteaa.

– Osaaminen on loistavaa. Jos toteamme sikiöllä sydän- tai munuaispoikkeavuuden, käytettävissä on synnytyslääkärin lisäksi moniammatillinen tiimi, johon kuuluu niin lasten urologeja, lasten kardiologeja, lasten neurologeja kuin perinnöllisyyslääkäreitäkin.

Stefanovic tietää, että raskauteen liittyvät asiat ovat erityisen herkkiä ja että niihin liittyy aivan oma, ainutlaatuinen henkinen puolensa. Hän haluaa korostaa, että suurin osa odottajista voi mennä seulontoihin huoletta.

– Useimmiten siellä tapahtuu lähinnä sikiöiden määrän, sukupuolen sekä normaalin rakenteen toteaminen, hän sanoo.

– Valitettavasti osalle löytyy jotain poikkeavaa, mutta tästä löydöksestä etukäteen on sitten hyötyä edes synnytyksen ajankohdan sekä paikan optimoimisessa.

Lue myös: Huonoja uutisia rakenneultrassa: abortti vai ei?

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X