Raskauspahoinvointiin on olemassa hoitokeinoja, joita Suomessa käytetään vähän – odottajat kärsivät turhaan?
Raskauspahoinvointia on Suomessa pidetty luonnollisena osana raskautta, eikä sitä ole siksi tavattu hoitaa, vaikka vaiva vaikuttaa järisyttävällä tavalla odottajien elämään.
Suomessa raskauspahoinvoinnin vakavuuteen aletaan vasta herätä. Muualla maailmassa vaivaa on tutkittu ja hoidettu jo pidempään.
Muun muassa vaikuttaja Irene Naakka on yrittänyt nostaa aihetta ihmisten tietoisuuteen. Hän kärsi molemmissa raskauksissa vakavasta pahoinvoinnista, joka vei tiputukseen asti.
Odottajista enemmistö kärsii jonkinasteisesta pahoinvoinnista – arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia raskaana olevista.
Kaikki eivät oksentele, mutta jo jatkuva kuvotus oireena laskee elämänlaatua.
– Usein ajatellaan, että pahoinvointi kuuluu luonnollisena osana raskauteen. Alkuraskauden ohimenevä pahoinvointi toki kuuluu asiaan, mutta odottavat äidit sinnittelevät turhaan liian pitkään jo keskivaikeiden ja pitkittyneiden oireiden kanssa, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Polo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta terveydenhuoltoalan yrityksen Exeltiksen tiedotteessa.
Raskauspahoinvointi hankaloittaakin odottajien normaalia elämää.
– Jatkuva huonovointisuus haittaa merkittävästi naisten työkykyä raskauden aikana ja johtaa poissaoloihin työstä sekä vaikuttaa mielialaan. Raskauspahoinvointi voi joillakin äideillä kestää useita viikkoja, jopa koko raskauden ajan.
Raskauspahoinvoinnin aste olisi tärkeä selvittää
Tuoreessa lääketieteen tohtori Linda Laitisen synnytys- ja naistentautiopin väitöskirjassa tutkittiin Pregnancy-Unique Quantification of Emesis (PUQE) -kyselykaavakkeen soveltumista suomalaisten odottajien raskauspahoinvoinnin voimakkuuden arviointiin.
PUQE on kansainvälisesti laajasti käytössä oleva kyselymittari, joka ei Suomessa ole vielä rutiininomaisesti käytössä.
– Raskauspahoinvoinnin oireista keskustellaan neuvolassa, mutta oireiden vaikeusasteen luokitteluun ei Suomessa ole ollut käytössä strukturoitua kyselymittaria, Polo toteaa.
PUQE-kyselykaavake koostuu kolmesta kysymyksestä. PUQE-kyselykaavaketta voidaan käyttää neuvoloissa, puhelinneuvonnassa, lääkäreiden vastaanotoilla sekä myös sairaaloissa.
– Myös äidit voivat tehdä oma-arvioinnin PUQE-testin avulla. Mittarin rutiininomaisella käytöllä odottavat äidit saisivat nopeammin apua, ja hoito voitaisiin aloittaa mahdollisimman varhain.
Pahoinvointiin on olemassa hoitovaihtoehtoja
Raskauspahoinvointia voidaan hoitaa kotona ruokavaliohoidolla ja lääkehoidoin. Vakavammissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa neste- ja elektrolyyttitasapainon palauttamiseksi suonensisäisellä nesteytyksellä.
Ensimmäisenä hoitomuotona suositellaan ruokailuun liittyviä keinoja, kuten oikeaa ruokailurytmiä ja ruokavaliota: pieniä annoksia kerrallaan ja sellaista ruokaa, joka maistuu. Kylmät ruoat ovat yleensä paremmin siedettyjä kuin lämpimät.
Muita keinoja ovat riittävä lepo ja erilaiset rentoutushoidot. Myös erilaiset tuoksut voivat aiheuttaa pahoinvointia, joten tuoksujen välttäminen tai jopa ympäristön väliaikainen vaihdos voivat helpottaa oloa.
Hoitoon pitäisi päästä jo alkuraskaudessa
Suomessa raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen tunnistamista ja hoitoon pääsyä hankaloittaa se, että raskauspahoinvointi alkaa usein 4–6 raskausviikolla, mutta ensimmäiset neuvolakäynnit ajoittuvat vasta raskausviikoille 7–9. Jo tähän väliin saattaa siis ajoittua jopa kuukauden mittainen pahoinvointijakso.
– Olennaisessa roolissa on terveysasemien, päivystyksen sekä työterveyshuollon kyky tunnistaa raskauspahoinvoinnin vaikeusaste ja aloittaa tarvittaessa lääkehoito, jos konservatiivinen hoito, kuten ruokavaliohoito, ei tuota tulosta ja oksentelu ja/tai yökkäily on voimakasta ja jatkuvaa.
Pahimmillaan raskauspahoinvointi voi olla niin ikävä kokemus, että uuden raskauden suunnitteleminen saa jäädä.
– On myös tärkeä muistaa, että hoitamaton raskauspahoinvointi voi johtaa toimintakyvyn lamauttavaan hyperemeesiin. Sairaalajaksot ovat kuluttavia äidille, ja tulevat kalliiksi myös yhteiskunnalle. Lisäksi jo keskivaikeanakin raskauspahoinvointi voi lisätä äitien pelkoa tulevia raskauksia ajatellen, toteaa FT Miina Nurmi Turun yliopistosta tiedotteessa.
Jaa oma kokemuksesi