Raskaus 28.07.2019 Päivitetty 05.08.2021

Rokkotaudit ja raskaus: Näin rokkotaudit vaikuttavat sikiöön

Rokkotaudit ovat tarttuvia infektiosairauksia, joihin liittyy iho-oireita. Raskaana olevien tartunnat ovat onneksi harvinaisia. Hoitoa vaativat vesirokko ja parvorokko, enterorokko ja vauvarokko ovat sen sijaan vaarattomia.

Teksti
Saga Wiklund
Kuvat
Colourbox

Parvorokko voi aiheuttaa sikiölle anemiaa

Suomessa yli puolet aikuisista on sairastanut parvorokon. Rokko antaa pysyvän suojan.

Jos olet raskaana ja tiedät altistuneesi parvorokolle mutta et ole sairastanut tautia, ota yhteyttä neuvolaan. Parvovirukselle altistuneelta odottajalta täytyy tutkia vasta-aineet (etenkin ennen raskausviikkoa 24). Aikuisilla tauti on usein oireeton tai siihen liittyy niveloireita.

Virus tarttuu sikiöön noin kolmasosassa tapauksista. Se voi lisätä alkuraskauden keskenmenoriskiä ja altistaa sikiön anemialle eli raudanpuutteelle sekä sydänlihastulehdukselle. Sikiön anemiaa voidaan hoitaa punasolujen siirrolla. Tilanne on kuitenkin harvinainen; esimerkiksi Hyksissä tehdään vuosittain arviolta kaksi parvorokosta johtuvaa punasolujen siirtoa sikiölle.

Parvorokko on yleisin lapsilla, joten odottajan tartunta on peräisin yleensä omalta lapselta. Parvorokkotartunnalle altistuvat myös lasten parissa työskentelevät. Lapsilla parvorokon oireita ovat poskien punoitus, ihottuma raajoissa ja vartalolla sekä niveloireet.

Parvorokkoon ei ole rokotetta eikä lääkkeitä.

Lue myös: Rokotusten vastustaminen lisääntyy – ovatko taustalla nämä syyt?

Vesirokkoepäily täytyy selvittää heti

Valtaosa aikuisista on sairastanut vesirokon, arviolta vain 3–5 prosenttia ei ole. Kun tauti on kerran sairastettu, sitä ei saa uudelleen.

Jos raskautta suunnitteleva ei ole sairastanut vesirokkoa, hänen kannattaisi ottaa vesirokkorokote ja tarkistaa muutenkin rokotesuojansa. Rokote tuli lapsille kansalliseen rokoteohjelmaan uusimpana vuonna 2017.

Jos taas raskaana oleva epäilee vesirokkotartuntaa, hänen tulisi hakeutua saman tien lähimpään sisätautipäivystykseen (tartuntariskin vuoksi ei siis neuvolaan tai naistentautien poliklinikalle). Raskaana olevan vesirokkoa hoidetaan asykloviirillä, ja lääkitys olisi hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti tartunnan toteamisen jälkeen. Aikuisella vesirokko on yleensä vaikeampi tauti kuin lapsella, ja raskaus lisää lisä- ja jälkitautien riskiä.

Virus tarttuu sikiöön noin neljäsosassa tapauksista. Se, millaisia haittoja virus aiheuttaa, riippuu raskauden vaiheesta. Alkuraskaudessa vesirokkovirus voi aiheuttaa keskenmenoriskin sekä lapsen vammautumisriskin. Vesirokko-oireyhtymän saa 1–2 prosenttia, ja tähän voi liittyä muun muassa silmävaurioita, aivojen nestekierron häiriöitä ja kehitysvammaisuutta.

Raskaana olevan vesirokko on harvinainen. Hyksissä hoidetaan vuosittain noin kahta tapausta, joissa vesirokko aiheuttaa vaikeita ongelmia äidille ja sikiölle.

Tunnista ja hoida hyvin lapsen vesirokko

Blogi: Vesirokkobileet? Älä edes harkitse!

Tuhkarokko ja vihurirokko ovat hävinneet Suomesta

Tuhkarokko ja vihurirokko ovat melkein hävinneet Suomesta rokotusten ansiosta. Kuitenkin viime talvena pelästytti useiden rokottamattomien pikkulasten sairastuminen. Epidemian riski on isompi Pohjanmaan rokotekriittisellä alueella.

Rokottamattomat kuuluvat tautien riskiryhmään. Raskaana olevalle ja sikiölle nämä sairaudet ovat vaarallisia.

Tuhkarokko- ja vihurirokkorokotetta (MPR) ei saa antaa raskauden aikana, sillä se sisältää elävää virusta.

Viimein stoppi huhupuheille – MPR-rokote ei aiheuta autismia

Enterorokosta ei tarvitse huolestua

Raskaana olevan enterorokko ei anna aihetta huoleen tai tutkimuksiin. Enterorokko on tautina usein lieväoireinen ja paranee noin viikossa.

Oireisiin kuuluvat kuumeilu ja rakkulainen ihottuma käsissä, jaloissa ja suun limakalvolla. Enterorokkoa esiintyy epidemioina yleensä loppukesällä ja syksyllä.

Tautiin ei tarvita rokotetta.

Näin hoidat enterorokon

Vauvarokko on vaaraton

Vauvarokko on lievä rokkotauti, jonka useimmat ihmiset sairastavat jo ensimmäisinä elinvuosinaan, eikä sitä käytännössä esiinny odottajilla. Odottajien ei siis tarvitse huolehtia vauvarokkotartunnan mahdollisuudesta.

Vauvarokkoon ei tarvita rokotetta.

Blogi: Vauvarokko vai reaktio 1v rokotteista?

Jutun asiantuntijana on haastateltu naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäriä, dosentti Vedran Stefanovicia HUSin Naistenklinikan Sikiölääketieteen keskuksesta.

Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran 3.11.2015. Juttua on päivitetty tuhkarokon ja vesirokon osalta.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X