Supistukset raskauden aikana ovat osalle odottajista arkipäivää
Osa odottajista tuntee supistuksia miltei läpi raskauden. Normaalit raskauden aikaiset supistukset ovat epäsäännöllisiä, lähes kivuttomia ja rauhoittuvat levolla.
Mitä supistukset ovat?
Supistuksilla tarkoitetaan kohtulihaksen supistelua. Epäsäännölliset, lähes kivuttomat supistukset kuuluvat normaaliin raskauteen. Tällaisista supistuksista on käytetty nimityksiä ennakoivat supistukset, harjoitussupistukset ja Braxton Hicks -supistukset.
Osalla naisista supistuksia on miltei läpi raskauden, osalla supistukset ilmaantuvat vasta synnytyksen käynnistyessä.
Yleensä ennakoivat supistukset lisääntyvät kohti raskauden loppua. Varsinaiset synnytyssupistukset lyhentävät kohdunkaulakanavaa, avaavat kohdunsuuta ja auttavat lasta syntymään.
Miltä supistus tuntuu?
Supistuksia on kuvattu monella tavalla. Ennakoivassa supistuksessa tuntemus on aaltomainen, ja kohtu menee kovaksi ja palautuu hetken kuluttua. Tämä saattaa liittyä liikkumiseen ja tuntua epämukavalta, joskus jopa kivuliaalta. Varsinaiset synnytyssupistukset ovat säännöllisiä ja yleensä selkeästi kipeitä. Synnytyssupistusten aiheuttamaa kipua on kuvattu kuukautistyyppiseksi, ja se voi tuntua alavatsassa, koko vatsassa, alaselässä tai reisissä.
Milloin supistelusta pitää huolestua?
Yleensä ennakoivat supistukset ovat vaarattomia ja rauhoittuvat levolla. Toistuvissa ennakoivissa supistuksissa olennainen kysymys on, lyhentävätkö ja avaavatko ne kohdunkaulaa.
Joillakin saattaa olla parikymmentäkin kivutonta supistusta päivässä ilman, että ne vaikuttavat kohdunsuun tilanteeseen. Jos kivuttomia supisteluja tai yksittäisiä, kivuliaaksi koettuja supisteluja tuntuu usein, odottajan kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan.
Liikunta, väsymys ja stressi voivat edesauttaa ennakoivien supistusten ilmenemistä, mutta kohdunsuussa ilmeneviin ennenaikaisiin muutoksiin odottaja ei juuri voi itse vaikuttaa. Jos ennen raskausviikkoa 36 ilmenevät supistukset eivät lakkaa levolla, toistuvat säännöllisesti 10–15 minuutin välein, voimistuvat, tihentyvät ja niihin liittyy kipua, painontunnetta tai veristä vuotoa, niihin voi liittyä ennenaikaisen synnytyksen uhka, ja odottajan on syytä ottaa yhteyttä päivystykseen.
Ennenaikaisen synnytyksen riskiä lisääviä tekijöitä ovat äidin aiempi ennenaikainen synnytys, monisikiöraskaus ja se, että edellisestä synnytyksestä on kulunut hyvin vähän aikaa.
Myös emättimen bakteeritulehdukset ja virtsatieinfektiot voivat lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä, joten ne on tärkeää hoitaa.
Miten ennenaikaisen synnytyksen riskistä kärsivää hoidetaan?
Häntä seurataan neuvolassa tavallista tarkemmin ja yleensä myös sairaalan äitiyspoliklinikkakäynneillä. Olennaista on seurata kohdunsuun muutoksia ja varautua mahdolliseen ennenaikaiseen synnytykseen.
Mistä tietää, että tositoimet ovat alkamassa?
Ennakoivia supistuksia voi loppuraskaudessa esiintyä melko runsaastikin. Synnytyksen ajatellaan alkavan säännöllisistä, kivuliaistasupistuksista. Alkuvaiheessa synnytyssupistukset ovat monesti melko lyhyitä, ja ne saattavat välillä loppua ja alkaa taas. Tätä saattaa kestää kauankin.
Synnytyksen edetessä supistukset voimistuvat, tihenevät ja muuttuvat kipeämmiksi. Kun supistuksia tulee säännöllisesti 10–15 minuutin välein, tilannetta voi vielä jonkin aikaa seurata kotona.
Sairaalaan on aika lähteä, kun säännölliset supistukset tulevat ensisynnyttäjällä kymmenen minuutin välein, ne ovat jatkuneet pari tuntia ja tuntuvat tihentyvän ja voimistuvan. Samoin on aika lähteä, jos tuntuu siltä, että kivun kanssa ei enää pärjää kotona.
Osa synnytyksistä alkaa lapsiveden menolla ilman edeltäviä supistuksia. Jos lapsivesi menee, on syytä olla yhteydessä synnytyspäivystykseen. Jos pieni määrä nestemäistä vuotoa tulee vain kerran, lapsiveden meno on on epätodennäköistä ja tilannetta voi jäädä seuraamaan kotona.
Lue myös: Näin valmistaudut synnytykseen
Jaa oma kokemuksesi