Synnytys 09.06.2022

Elämme kaksosten aikaa! Näissä maissa kaksosia syntyy eniten

Tuleeko monikkoraskauksien määrä hiipumaan tulevaisuudessa?

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Kaksosia syntyy tätä nykyä maailmassa noin 1,6 miljoonaa joka vuosi. Suhteessa synnytysten kokonaislukuun kaksossynnytys määrä on kasvanut 1980-luvulta lähtien kolmanneksella.

Tämä koskee eritoten epäidenttisiä kaksosia. Sen sijaan identtisten kaksosten osuus on vuodesta toiseen pysynyt suunnilleen samalla tasolla.

Kaksossynnytysten osuus synnytyksistä on suurta erityisesti useassa Afrikan maassa, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Mosambikissa. Niin se on myös osassa Euroopan maista, etenkin Espanjassa ja Belgiassa ja Pohjois-Amerikassa kokonaisuudessaan.

Tieto pohjautuu vertailututkimukseen, jossa vertailtiin kaksossynnytysten osuutta kahden ajanjakson välillä: 1980–1985 sekä vuosina 2010–2015.

Mikä selittää sitä, että kaksossynnytysten osuus eroaaa eri maiden välillä?

Lue myös: Pauliinalla on kaksi kohtua, joista molemmista syntyi samana päivänä lapsi – lääkäritkään eivät varmasti tiedä, ovatko vauvat kaksosia

Kaksossynnytyksiä tiettävästi vähiten 1960-luvulla

Kaksossynnytysten osuus on vaihdellut erilaisten yhteiskunnallisten muutosten mukana, Monikkoperheet-lehdessä (02/2022) kerrotaan.

Toisen maailmasodan aikana kaksossynnytysten osuus kasvoi. Asiaa selittänee se, että nuorten naisten raskauksien suhteellinen osuus pienentyi.

Nuoret, 18–30-vuotiaat, naiset odottivat kotona samanikäisiä puolisoitaan palaavaksi rintamalta. Tällöin vanhemmat pariskunnat olivat niitä, keille syntyi lapsia.

Äidin iän nousun on nimittäin arveltu kasvattavan kaksossynnytyksen todennäköisyyttä.

Sotien jälkeen syntyivät suuret ikäluokat. Näiden vuosien tienoilla ensisynnyttäjien keski-ikä oli alhainen, minkä uskotaan vaikuttaneen laskevasti kaksossynnytysten määrään.

Kaksossynnytykset kokivat pohjakosketuksen 1960-luvulla, minkä jälkeen niiden määrä alkoi nousta.

Hedelmöityshoidot alkoivat kasvattaa kaksosraskauksien määrää

Kun hedelmöityshoitoja alettiin toteuttaa, alkionsiirroissa siirrettiin useita alkioita. Nykyään useissa maissa lainsäädäntö määrittää sen, että hedelmöityshoidoissa siirretään vain yksi alkio kerralla.

Monikkoraskaudet lukeutuvat riskiraskauksiin, joten lainsäädännöllä halutaan taata odottajien ja vauvojen terveysturvallisuus.

Myös nämä tekijät kasvattavat monikkoraskauksia

Odottajan suuren lapsiluvun on todettu kasvattavan todennäköisyyttä kaksosraskaudelle. Tämä selittänee sitä, miksi osassa Afrikan maita kaksossynnytyksiä on suhteessa enemmän kuin maissa, joissa lapsiluku on matala.

Korkean elintason maissa kaksosten osuus vaihtelee, mutta sitä selittänee hedelmällisyyshoitojen erot.

Vaikka Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on nousussa, vaikuttaa kaksossynnytysten määrä selittyvän yhtä paljon odottajien kohonneella iällä kuin hedelmöityshoidoilla.

Suomessa kaksossynnytyksiä on noin 1,3–1,4 prosenttia synnytyksistä.

Lue myös: Psykologi Jaakko Sahimaa sai kaksosvauvat ja elää parasta parisuhdeaikaa: ”Tunneonnen laskua ei tarvitse pelästyä”

Hiipuuko monikkolasten määrä?

On mahdollista, että hedelmöityshoidot kehittyvät edelleen maailmanlaajuisesti, ja niitä säädellään tulevaisuudessa tiukemmin.

Tämä saattaa vaikuttaa laskevasti monikkosisarusten määrään.

Myös elintason nouseminen voi vähentää kaksosraskauksia, sillä korkeamman elintason maissa lapsiluku on matalampi.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X