Lapsivuodepsykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jolle altistuu etenkin tietty ryhmä – nämä seikat kasvattavat riskiä sairastua

Lapsivuodepsykoosiin voi periaatteessa sairastua kuka tahansa. On silti tiettyjä tekijöitä, jotka lisäävät sairastumisriskiä.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
lapsivuodepsykoosi
Suomessa lapsivuodepsykoosin hoidossa ei käytetä äiti–vauva-hoitoyksikköjä, toisin kuin monissa maissa.

Lapsivuodepsykoosi on harvinainen sairaus, jonka hoitamisessa tuottaa haasteita se, että äidin terveyden lisäksi vauvan hyvinvointi voi olla uhattuna.

Lue myös: Johanna synnytti, väsyi ja alkoi puhua outoja – välikohtaus kaupassa oli lapsivuodepsykoosin ensimmäinen selvä merkki

Psykiatrian erikoislääkäri Tove Hertzbergillä on pitkä kokemus raskaana olevien naisten sekä äitien mielenterveysongelmien hoitamisesta. Hän vastaa kysymyksiin lapsivuodepsykoosista.

Kuinka yleinen sairaus lapsivuodepsykoosi on?

Lapsivuodepsykoosista on melko vähän tutkimustietoa, mutta on arvioitu, että alle prosentti äideistä sairastuu siihen vuosittain.

Riski sairastua psykoosiin on naisen elämässä korkeimmillaan juuri synnytyksen jälkeisenä aikana – riski on jopa 22–23-kertainen muihin elämänaikoihin verrattuna.

Hertzberg arvelee tämän johtuvan siitä, että synnytys on naiselle fyysisesti ja psyykkisesti raskas koettelemus.

Lue myös: Synnytystrauma syntyy tilanteessa, jossa psyykkinen käsittelykyky ylittyy – trauma pitäisi aina hoitaa

Kuka voi sairastua?

Periaatteessa kuka tahansa synnyttänyt äiti voi sairastua lapsivuodepsykoosiin.

Arviolta 50–80 prosenttia sairastuneista kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Tutkimustulokset tästä hieman vaihtelevat, mutta yhteys näyttää selvältä. Myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyminen suvussa lisää riskiä sairastua.

– Tällöin lapsivuodepsykoosi voi olla kaksisuuntaisen mielialahäiriön episodi. Joskus synnytyksen jälkeen paljastuukin, että nainen on sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä tietämättään.

Riski sairastua psykoosiin on suurempi ensisynnyttäjillä kuin muilla synnyttäjillä. On harvinaista, että uudelleensynnyttäjä sairastuu lapsivuodepsykoosiin ilman, että olisi sairastunut siihen ennen.

Miten lapsivuodepsykoosi oireilee?

Oireet ilmaantuvat nopeasti ja rajuina. Oireilu alkaa tavallisesti noin 3–10 päivän kuluttua synnytyksestä.

Hertzberg kertoo, että usein ensimmäinen oire on täydellinen unettomuus. Muita oireita ovat sekavuus, muistin ongelmat ja erilaiset aistiharhat.

– Lapsivuodepsykoosissa todellisuudesta tulee tunnistamaton ja pelottava. Se voi tuntua kuin painajaiselta, josta ei herää.

Oireet täsmäävät – onko kyseessä varmasti lapsivuodepsykoosi?

Tulee muistaa, että unettomuus on muutenkin tavallista synnytyksen jälkeen. Lapsivuodepsykoosi voidaan sulkea pois epäilyistä, jos muita oireita ei ilmene ja unettomuus saadaan hoidettua kuntoon.

Lue myös: Univelka: Mitä tehdä, kun äiti tai isä ei enää jaksa?

Jopa kuusi prosenttia synnyttäneistä naisista saa kilpirauhastulehduksen. Jos tulehdus on raju, oireet voivat muistuttaa psykoosia. Siksi kilpirauhasarvot on tärkeää mitata, jos vastasynnyttänyt nainen oireilee oudosti.

Muutkin infektiot, kuten kohtutulehdus, voivat aiheuttaa sekavuutta äidissä. Psykoosin mahdollisuus voidaan yleensä pian poissulkea, sillä infektioihin usein liittyy kuumetta tai epileptisiä kohtauksia, jotka eivät puolestaan kuulu lapsivuodepsykoosin oirekuvaan.

Ymmärtääkö sairastunut itse, että kaikki ei ole kunnossa?

On mahdollista, että sairastunut ymmärtää itsekin käyttäytyvänsä epänormaalisti. Useimmiten sen kuitenkin huomaavat läheiset.

– Lapsivuodepsykoosi voi hieman poiketa muista psykooseista. Hetkittäin äidillä voi olla parempikin olo.

Vaikka sairastuneesta tuntuisi välillä normaalilta, oireilu jatkuu.

Miten lapsivuodepsykoosi hoidetaan?

Sairastunutta voidaan hoitaa avohoidossa tai sairaalassa, ja hänelle voidaan määrätä psykoosilääkitys. Oireiden rajuudesta riippuen sairastunut voi tarvita hoitoa suljetulla osastolla.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole suljettuja äiti–vauva-yksikköjä, joissa äiti voisi saada hoitoa ilman, että hänet erotetaan vauvasta. Hertzberg toivoisi vastaavaa järjestelyä Suomeenkin.

– Toipumisen kannalta kuitenkin olisi olennaista, että äiti kokee pärjäävänsä vauvan kanssa ja tuntevansa tämän.

Tällä hetkellä ainoa tapa varjella äidin ja vauvan välistä suhdetta on se, että esimerkiksi puoliso vierailee sairaalassa päivittäin vauva mukanaan.

Psykoosilääkitys ei yleensä estä imettämistä.

Lue myös: Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset

Kuinka nopeasti sairaudesta toipuu?

Lapsivuodepsykoosiin sairastunut on usein motivoitunut paranemaan, mikä nopeuttaa toipumista. Yleisesti ottaen hoitoon myös hakeudutaan nopeasti.

Lapsivuodepsykoosista toipuminen kuitenkin vaihtelee. Tilastollista tietoa on vain kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien äitien osalta, joskin he muodostavat enemmistön sairastuneista.

Jos psykoosiin on sairastunut kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheessa, äiti toipuu noin kuukaudessa. Jos hän on puolestaan sairastunut masennusvaiheessa, toipumisaika venyy noin kolmeen kuukauteen.

Oli taustalla kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai ei, lapsivuodepsykoosi on aina pelottava ja traumaattinen kokemus. Samalla se on huomattava kolaus itsetunnolle ja -luottamukselle, Hertzberg muistuttaa.

Masennus on tavallinen psykoosin ”jälkitauti”.

– Sairastunut joutuu työstämään tapahtunutta, ja hän saattaa kokea olevansa huono äiti.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ollessa kyseessä psykoosia seuraava masennus on myös kehon tapa palautua maniavaiheesta.

Lue myös: Pelottaako synnytyksen jälkeinen masennus? 5 vinkkiä, kuinka varautua mielenmuutoksiin

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä