”Synnytyksistä ei voi enää säästää”, sanoo 17 vuotta kätilönä työskennellyt Eeva Hiila – tällainen kätilön työpäivä oikeasti on

Lähes kolmentoista tunnin työvuoroja, viiden minuutin pystylounaita ja synnyttäjien ohjaamista toisiin sairaaloihin sadan kilometrin päähän. Kätilöt jaksavat yhä hymyillä, vaikka työolot ovat tiukentuneet vuosi vuodelta.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock, Eeva Hiila
kätilön työpäivä

Kätilö Eeva Hiila on aloittamassa 12 tunnin ja 45 minuutin työvuoroa Jorvin sairaalan synnytysosastolla.

Työpäivä alkaa puoli kahdeksalta aamulla ja päättyy vartin yli kahdeksan illalla. Näitä pitkiä työvuoroja on kolmen viikon työvuorolistalla aina 3–5.

Pitkissä työvuoroissa on myös puolensa. Silloin ehtii hoitamaan ainakin yhden synnytyksen loppuun saakka.

– Yleensä hoidan 1-2 synnytystä työvuoron aikana, enintään kolme, Eeva kertoo.

Lue myös: Mieskätilö Juha Berg: ”Isälle pitää tehdä selväksi, että hän on paljon enemmän kuin tukihenkilö”

Eeva kaataa itselleen kupin kahvia ja istahtaa raportille. Yövuoron vastaava hoitaja kertoo, että yö on mennyt rauhallisesti. Kätilöitä ei ole tarvittu leikkaustoimenpiteissä.

Osa kätilöistä on koulutettu työskentelemään ”leikkurissa” eli sektioissa ja muissa synnytykseen liittyvissä leikkaussalissa tehtävissä toimenpiteissä.

– Kun synnytyssalista lähtee kätilöitä leikkuriin, se sotkee paletin. Silloin työnjako pitää tehdä uusiksi.

– Olemme taistelleet tästä vuosia. Suomen kolmanneksi suurimmalla synnytysosastolla pitäisi olla oma leikkaustiimi, Eeva selventää.

Hän on päättänyt kertoa, millainen kätilön työpäivä oikeasti on.

Synnytysosastolla eteen tulee jatkuvasti äkillisiä leikkaustoimenpiteitä. Jos vauvalla tai äidillä on hätä, pitää leikata. Leikkaussalin henkilöstöresursseja ei voi poimia kymmenen kätilön rivistä. Tai yhdeksän, jos osastolla on alimiehitys.

Eeva on työskennellyt lähes seitsemäntoista vuotta kätilönä. Kun hän oli 8-vuotias, äiti sanoi, että hänellä on kätilön kädet.

Hän näyttää kätensä. Ne ovat pienet ja sirot. Niillä on autettu maailmaan tuhansia uusia ihmisiä.

– Äiti ei vain tiennyt, että pitkistä sormista olisi ollut enemmän hyötyä, Eeva hymyilee.

Eeva hymyilee kaiken aikaa silmillään. Se on kätilön ammattitaitoa ja rakkautta työhön. Kätilön valassakin työtä luvataan tehdä ystävällisesti.

Viime vuosina Eevan hymyssä on kuitenkin ollut hitunen ylimääräistä kireyttä. Hän kokee, ettei työtä voi aina tehdä eettisesti kestävällä tavalla jatkuvien säästötoimien, keskittämisen ja työtehtävien lisäämisen takia.

Ensimmäinen synnytys hoidetaan vessassa

Tänään Eevan kanssa työskentelee kaksi kätilöopiskelijaa. Opiskelijoilla on niin sanotusti normaalipituiset työvuorot. Kolmeen saakka on vuorossa suomalainen kätilöopiskelija ja illalla norjalainen.

– En osaa norjaa, mutta puhutaan englantia, Eeva naurahtaa.

Norjalaiset kätilöopiskelijat ovat olleet viime vuosina kiinnostuneita tulemaan Suomeen työharjoitteluun, koska Suomessa on tunnetusti hyvä kätilöoppi.

– Suomessa kätilökouluun on vaikeaa päästä, Eeva toteaa.

Aamun ensimmäinen synnyttäjä on uudelleensynnyttäjä. Äiti lähtee käymään vessassa ja pian isä tulee sanomaan Eevalle, että tarvitaan apua.

Vauva syntyy vessassa kello 8.15.

– Tällaista tapahtuu aina silloin tällöin. Yllätyksellisyys kuuluu kätilön työhön. Vauvat syntyvät silloin kun he haluavat.

Syntymän jälkeen vauva on tunnin verran äidin rinnalla. Vauva imee rintaa ensimmäisen kerran, istukka syntyy ja mahdolliset repeämät ommellaan. Tämän jälkeen vauva mitataan ja punnitaan. 3 800 grammaa ja 51 senttimetriä suurinta rakkautta on syntynyt.

Kahden tunnin kuluttua perheen on aika siirtyä synnytyshuoneesta lapsivuodeosastolle. Tänään lapsivuodeosastolla on onneksi hyvin tilaa. Joskus siirtyminen voi viivästyä henkilöstöpulan vuoksi.

synnytystaulu

Viikon synnytykset merkitään syntymätauluun.

– Suurin pula kätilöistä on tällä hetkellä lapsivuodeosastoilla. Myös sektioita ja käynnistyksiä joudutaan siirtämään työvoimapulan takia, Eeva kertoo.

Kätilöiden heimo

Eeva kuvailee synnytyssalin kätilöiden työyhteisöä yhtenäiseksi heimoksi. Kätilöt ovat osa sitä ammattilaisten ketjua, joka pitää huolta Suomen matalista äiti- ja lapsikuolleisuusluvuista.

– Meitä on lyhyttä ja pitkää, nuorta ja vanhaa. On rauhallista, hiljaista, puheliasta, temperamenttista ja räiskyvää. Kaikkia meitä yhdistää vankka tahto taata perheelle turvallinen ja hyvä synnytys.

Kätilöiden huumori oma lajinsa. Joskus Eeva unohtaa, ettei emättimestä ja eritteistä ole kovin soveliasta puhua toisten seurassa.

– Emme tee pilaa kenenkään kustannuksella ja kunnioitamme perheiden yksityisyyttä. Kätilöt eivät vain aina ymmärrä lausetta: ”Tämä ei ole sopiva ruokapöytäaihe”.

Monet kokeneet kätilöt ovat lähteneet muille aloille päivätöihin, joissa on parempi palkka ja vähemmän vastuuta kannettavana.

– Kokeneita kätilöitä on lähtenyt alalta niin paljon, että nuoret kätilöt eivät pysty korvaamaan sitä tietotaitoa ihan muutamaan vuoteen, Eeva toteaa.

Hän painottaa, että on ihanaa saada nuoria kollegoita synnytyssaliin. Mutta valitettavasti kokemuspula kuormittaa kokeneita kätilöitä.

Meitä johdetaan epäempaattisesti, Eeva tokaisee

– Kun olin nuorempi, olin ainoa kokematon kätilö vuorossa ja sain kasvaa ajan kanssa. Nyt nuoria kätilöitä voi olla vuorossa 4-5. Se on myös heidän ammatillisen kasvunsa kannalta rasite. Toivon, että he saisivat kasvaa kätilön työhön rauhassa.

– Meidän yksikössämme heitä koulutetaan myös leikkaustoimenpiteisiin. Se viivästyttää heidän ammatillista kasvuaan, sillä se on pois synnytysten hoitamisesta ja perheiden kohtaamisesta.

Synnyttäjän tukeminen avautumisvaiheessa ja ensi-imetyksessä ovat asioita, jotka nuorempi kätilö oppii vanhemmilta kätilöiltä.

– Onneksi psykologiset testit ovat tulleet takaisin kätilökoulun pääsykokeisiin. Kätilön koulutus kestää 4,5 vuotta ja ammattitaitomme on huippuluokkaa. Me kohtaamme synnyttäjän empaattisesti ja teemme aivan kaikkemme, jotta synnytys on turvallinen.

– Samanaikaisesti meitä johdetaan epäempaattisesti, Eeva tokaisee.

”Tutustuminen on sitä, että luen synnyttäjän paperit”

Aamun ensimmäisen synnytyksen jälkeen Eeva vastaa kelloihin, eli avustaa kutsusta toisia kätilöitä synnytyksissä. Tänään hän ehtii pitämään lounastauon. Joinakin päivinä on aikaa ainoastaan viiden minuutin pystylounaaseen.

– Ja rakkohan meillä kätilöillä on valtavan suuri.

Eeva kertoo, ettei kukaan kätilö lähde synnytyksen aktiivisessa vaiheessa syömään tai kahville.

– Ihmisten kohtaaminen on todella iso osa kätilön työtä. Käytännössä tutustun perheisiin niin, että luen ensin synnyttäjän paperit, jonka jälkeen keskustelen perheen kanssa heidän toiveistaan. Perheelle olisi etua siitä, että tuntisimme toisemme entuudestaan. Tutkimusten mukaan se parantaa synnytyskokemusta.

Kahden aikaan Eeva saa päivän toisen synnytyksen. Synnyttäjä on englanninkielinen ja myös kommunikointi norjalaisen kätilöharjoittelijan kanssa sujuu englanniksi.

Synnyttäjä saa epiduraalipuudutuksen ja Eeva auttaa häntä synnytyksen avautumisvaiheessa. Avautumisvaiheen ohjaukseen kuuluu muun muassa eri asentojen hyödyntäminen synnytyksen edistämiseksi.

Tällä kertaa synnytys jää Eevan osalta kesken. Vuoro vaihtuu ja Eeva antaa raportin yövuoron kätilölle, joka tulee jatkamaan synnytystä.

– On ikävää, että kätilö vaihtuu kesken synnytyksen. Jos hoitaisimme aina synnytyksen loppuun, meidän pitäisi olla jatkuvasti soittamassa kotiin, että tänään menee pitkään, Eeva sanoo.

Ruotsissa on osassa synnytysyksiköissä oma kätilö -malli. Siinä kätilö hoitaa äitiä jo raskausaikana ja on myös synnytyksessä mukana. Näillä kätilöillä on normaalisti työvuorot, mutta sen lisäksi he päivystävät hoitaakseen ”omien perheidensä” synnytykset ja saavat siitä päivystyskorvauksen.

– Tätä olisi kiinnostavaa kokeilla Suomessa, se on haaveeni.

synnytyshuone

Kätilö Eeva Hiila toivoo, että synnyttäjät pääsisivät vierailemaan synnytyshuoneessa etukäteen. Se lievittää synnytyspelkoa.

Samantapainen työskentelymalli on jo käytössä Lohjan synnytysosastolla, jota ollaan nyt sulkemassa säästösyistä.

Kun vuoro päättyy, kaikki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin synnytysosastot ovat ”sulussa”. Enempää synnyttäjiä ei voida ottaa sisään resurssipulan vuoksi. Synnyttäjät ohjataan Lahteen, Kotkaan, Hämeenlinnaan ja Turkuun. Näihin kaupunkeihin on Helsingistä 1-1,5 tunnin ajomatka.

– Nyt on käynyt valitettava usein niin, että synnytysosastot ovat aivan täynnä. Raskaana olevia on ohjeistettu soittamaan sairaalaan ja ilmoittamaan tulostaan, jotta heidät voidaan ohjata sellaiseen sairaalaan, jossa on vielä tilaa.

Lue myös: Johanna on yksityiskätilö, jolle hakeutuvat julkkikset ja tavikset

Tilanne herättää kysymyksiä ja epävarmuutta. Entä jos perheellä ei ole omaa autoa tai rahat ovat vähissä? Mitä jos synnytys eteneekin vauhdilla, ehditäänkö toiseen kaupunkiin?

Eeva ei pysty vastaamaan näihin kysymyksiin.

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan niin kutsuttujen matkasynnyttäjien määrä on kasvanut Uudellamaalla. Matkasynnytys tarkoittaa, että synnytys tapahtuu ambulanssissa matkalla sairaalaan.

– Kätilöpula ja synnytysosastojen keskittäminen on mennyt liian pitkälle, joten vastuullisena ammattilaisena puolustan naisten ja lasten oikeuksia turvalliseen syntymään ja synnytykseen, Eeva sanoo vakavana.

Kahdeksan jälkeen illalla Eeva vaihtaa työvaatteet pois ja suuntaa sairaalan parkkihalliin.

Synnytyssairaaloissa on vielä turvallista

Tapaamme seuraavana aamuna sairaalan aulassa. Eevalla on jo työvaatteet päällä. Seuraava työvuoro alkaa tunnin kuluttua.

– Tarkoitukseni ei ole lisätä tällä haastattelulla synnytyspelkoa. Meidän kätilöiden on kuitenkin pakko puhua tästä julkisesti, koska muuten ei tapahdu mitään muutosta, Eeva sanoo.

Nyt hän puhuu Kätilöliiton hallituksen varajäsenen ja Uudenmaan kätilöyhdistyksen puheenjohtajan äänellä.

– Päättäjät luottavat siihen, että kätilöt ovat empaattisia, nöyriä ja hiljaa. Kätilöt ovat yrittäneet jo vuosia kertoa pahasta resurssipulasta työnantajilleen ja päättäjille. Meillä on vakava kätilöpula.

Eeva heräsi kuusi vuotta sitten kätilöiden työolojen huonontumiseen ja päätti ryhtyä julkisesti puhumaan synnyttäjien ja ammattikuntansa puolesta.

Florence Nightingale on kuollut. Sitä kätilötyyppiä ei valitettavasti ole enää olemassa. Eivät varsinkaan nuoremmat kätilöt suostu tällaisiin työoloihin. He lähtevät muille aloille. Emme saa lisää kätilöitä, jos palkkaukseen ja resursseihin ei tule muutosta.

Yhteiskunnan kuuluisi rahoittaa valmentautuminen synnytykseen ja varhaiseen hoivaan.

Eeva toivoo, että neuvoloissa työskentelisi kätilöitä ja että synnytysvalmennukset siirtyisivät mahdollisimman pian Teamsista läsnäolotapaamisiksi.

Tutkimusten mukaan kätilön ja synnytyshuoneen näkeminen etukäteen vähentävät synnytyspelkoa. Lisäksi synnytysvalmennus lyhentää synnytyksen kestoa ja vähentää kivunlievityksen tarvetta.

– Nykyisin tehdään aivan päinvastoin kuin mitä tutkimusnäytön mukaan pitäisi tehdä, Eeva toteaa.

– Synnytyssairaalassa vaikutetaan isoihin asioihin, kuten perheen vuorovaikutukseen ja imetykseen. Yhteiskunnan kuuluisi rahoittaa valmentautuminen synnytykseen ja varhaiseen hoivaan.

Synnyttäminen Suomessa on toistaiseksi turvallista, mutta Eeva miettii kuinka pitkään, jos työvoimapula vielä pahenee.

– Enää ei voi säästää synnytyksistä. Ison laivan kääntäminen toiseen suuntaan pitää aloittaa nyt. Riippumatta työoloista, me kätilöt olemme täällä synnyttäjää varten. Valitettavasti sitä käytetään hyväksi, että rakastamme työtämme.

Lue myös: Näin epiduraali ja isät taisteltiin synnytyshuoneisiin – yhdessä asiassa ollaan menty huonompaan suuntaan

Artikkelin työvuoroa koskevat osuudet on tehty Eeva Hiilan muistiinpanoihin perustuen, koska media ei saa tällä hetkellä vierailla HUS:n synnytysosastoilla koronavirustartuntariskin vuoksi. Synnytysten yksityiskohtia on muutettu perheiden yksityisyyden vuoksi.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä