Synnytyskertomus: ”Halusin sektion kovan synnytyspelon takia”
Olen lapsesta asti kärsinyt pahasta synnytyspelosta, mutta sain apua pelkopolilla.
Olen lapsesta asti kärsinyt pahasta synnytyspelosta, mutta sain apua pelkopolilla.
Kävin synnytyspelkopolilla raskausaikana koska synnyttäminen aiheutti voimakasta pelkoa ja ahdistusta. Kuitenkin päätin uskaltaa synnyttää alakautta, vaikka olin varma että tulen kuolemaan kivusta. Soittelin synnytyslaitokselle lasketun ajan lähestyessä lähes päivittäin ja kertovani että haluan sittenkin sektion. Ammattitaitoiset kätilöt saivat joka kerta puhelimen välityksellä taas minut rauhalliseksi ja luovuin sektiohalustani.
Synnytys käynnistettiin RV 40+1, koska lapsivettä tihkuttanut 1,5vrk eikä supistuksia tullut. Synnytys lähti käyntiin kalvojen puhkaisulla. Supistuksia tuli 2min välein alusta asti ja kesti 1min verran. Supistustippaa alettiin pian antamaan, koska en alkanut avautumaan. Hyvin pärjäsin ilokaasulla sekä vatsalla ja alaselässä olevilla lämpöpussien voimalla ensimmäiset 6h, vaikka pelkopolilla olin kertonut haluavani heti kaikki mahdolliset lääkkeelliset kivunlievitykset. Kätilö kysyi 6,5 tunnin kohdalla että tarviinko spinaalipuudutusta. Vastasin että en, mutta kätilö sanoi että nyt on ”pakko” laittaa spinaali koska synnytys ei ole edistynyt lainkaan. 5min, niin tuli anestesialääkäri, eikä spinaalin laitto sattunut ollenkaan. Ane jäi odottamaan alkaako lääke vaikuttamaan. Mutta koin että ei vienyt lainkaan supistuskipuja pois. Ane sanoi että kätilö soittaa hänelle 15min päästä, kertoo alkoiko auttamaan ja jos ei, niin hän tulee takaisin katsomaan mikä pielessä. Spinaalin laitosta meni 20min kun tuli ensimmäiset kovat kivut. En osannut hahmottaa mihin sattui, mutta sattui kamalasti. Kätilö tutki kohdunsuun tilanteen. Olin auennut 10cm 20min sisällä. Se taisi olla syy miksi tuntui ettei spinaali auttanut, koska aukesin niin nopeasti.
Ponnistuslupa tuli ja sen verran huuruissa sitä on synnytyksen aikana että pyysin miestäni tuomaan hiusharjan ensiksi minulle, että tukan täytyy olla hyvin kun lapsi syntyy. Todellisuudessa en juuri jaksa välittää miltä hiukset näytävät milloinkin. Olin kuulemma kaikessa rauhassa tukkaa laittanut ja ojentanut lopulta harjan pois kertoen olevani nyt valmis ponnistamaan. Ähkin aluksi tunnin verran lasta alemmaksi. Virallinen ponnistusaika oli 26minuuttia. Loppuvaiheessa ponnistusta kirosin lapsen ja rukoilin olevani missä tahansa esim nakkikioskilla kunhan en olisi tässä tilanteessa. Tyttö syntyi. Maailman hienoin hetki. Olin ylpeä itsestäni, rankin ja hienoin työ mitä voi tehdä. Ja olin voittanut synnytyspelon!
Synnytyksestä jäi hyvä kokemus ja odotan innolla seuraavan lapsen synnytystä, ehdottamasti ILMAN synnytyspelkoa. Synnytyksen aikana vaihtui kerran kätilö. Molemmat kätilöt olivat synnytyspelko kätilöitä tarkotuksella mulle laitettu.
Kaksplus keräsi talvella 2013 lukijoiden synnytyskertomuksia, ja ne julkaistiin Kaksplus-lehdessä sekä Kaksplus.fi-sivustolla.
Jaa oma kokemuksesi