Sari synnytti tien varteen: ”Ihmettelin, mistä vauva oikein tupsahti”
Kun pariskunta odotteli sairaalasta apua autotien varteen, mies sai puhelun, että ambulanssi oli hajonnut matkalle.
Kun tukalat 30 asteen helteet valtasivat toissa kesänä Suomen, Sari Sahonen, 35, odotti kuumissaan ja tuskaisena kolmatta lastaan syntyväksi. Synnytys ei ottanut käynnistyäkseen, vaikka laskettu aika koitti. Synnytys ambulanssissa ei käynyt Sarilla mielessäkään.
– Itkin neuvolassa, että ettekö nyt voisi käynnistää tätä synnytystä. Päivät tuntuivat loputtomilta, ja oloni oli tosi tukala, Sari muistelee.
Lue myös: Ensisynnyttäjän tositarina sairaalasta: ”Hävettävin osa elämästäni tapahtui”
Neljä päivää lasketun ajan jälkeen alkoi tapahtua. Sari heräsi kello kahdelta yöllä lapsiveden tihkumiseen. Kaksi aiempaakin synnytystä oli alkanut samalla tavalla, joten Sari ajatteli, että heillä ei olisi mikään kiire lähteä sairaalaan.
Sarin mies alkoi kuitenkin kiirehtiä sairaalaan lähtöä, kun supistukset alkoivat tihentyä. Sari esteli puolisoaan, joka oli aikeissa soittaa vanhempansa lastenvahdeiksi.
– Ajattelin, ettei heitä vielä kannata herättää, sillä kello oli vasta viisi aamulla. Kuuden aikaan supistukset kuitenkin voimistuivat. Tajusin, että nyt on jo kiire.
Pariskunta sai hälytettyä Sarin ystävän paikalle.
– Lähdimme samalla oven avauksella, mutta emme ehtineet ajaa kuin kymmenen minuuttia.
Sarille alkoi lujaa ja nopeasti valjeta, että vauva tulee nyt. Hän ei uskonut selviävänsä sairaalaan, jonne olisi enää viiden minuutin matka.
– Mies siinä ihmetteli, että mitäs nyt tehdään. Onneksi hän älysi sitten soittaa 112, josta saimme neuvon pysähtyä tiensivuun, jotta mies voisi tarvittaessa toimia kätilönä.
Ambulanssi hajosi matkalla
Hätäkeskus lähetti heti ambulanssin Paasikiventien varteen, minne pariskunta pysähtyi ja Sari valmistautui synnyttämään. Sarin miehellä oli 112-linja auki, josta hän sai neuvoja ja muun muassa tiedon siitä, että ambulanssi oli hajonnut matkalla.
– Sain tietää ensimmäisen ambulanssin hajoamisesta vasta synnytyksen jälkeen. Puoliso ei halunnut hermostuttaa minua enempää.
Sari yritti olla edesauttamatta synnytyksen etenemistä ambulanssia odotellessa.
– En saanut kuitenkaan pidätelläkään, sillä silloin vauvan pää olisi voinut jäädä puristuksiin.
Kun ambulanssi viimein tuli ja Sari vietiin paareilla sisään, kätilö totesi, että vauvan pää on näkyvissä.
Ei tarvittu kuin kaksi ponnistusta ja vauva oli maailmassa. Kätilö auttoi napanuoran vauvan ympäriltä ja tarkisti äidin sekä vauvan voinnin.
Sitten ambulanssi pääsi kyyditsemään uuden tulokkaan perheineen sairaalan synnytysosastolle, jossa vauvalle ja äidille tehtiin perusteellisemmat tutkimukset.
– Oli kummallinen tunne, että päädyin synnytyssaliin vauva sylissä. Tuntui, että synnytys meni minulta vähän ohi, eikä mieli oikein pysynyt mukana.
– Parin päivänä ajan ihmettelin ääneen, että mistä vauva oikein tupsahti. Ihan kuin jotakin olisi jäänyt välistä.
Tienvarsisynnytyksen riskit
Sari pysyi luottavaisella ja rauhallisella mielellä, vaikka kyseessä oli synnytys ambulanssissa. Sari alkoi vasta jälkikäteen pohtia puolisonsa kanssa, mitä kaikkea olisikaan voinut sattua. Sari purki tuntojaan myös blogiinsa.
Perinataalikuolleisuus on matkasynnytyksissä viisinkertainen, kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori ja matkasynnytyskouluttaja Eija Raussi-Lehto. Perinataalikuolleisuus tarkoittaa kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten osuutta tuhatta syntynyttä kohti.
– Äidin kannalta suuri riski on synnytyksen jälkeinen massiivinen verenvuoto, joka pitää saada nopeasti tyrehtymään. Myös repeämät ovat riski, jos lapsen pää syntyy nopeasti ja hallitsemattomasti ulos, Raussi-Lehto toteaa.
Sairaalassa kätilö on ehkäisemässä pään liian nopeaa syntymistä ja tukemassa välilihaa, jotta välttyttäisiin repeämiltä. Sairaalassa on paras valmius reagoida myös, jos vauva ei olekaan päätilassa tai jos etuajassa syntyvä lapsi tarvitsee nopeasti hoitoa.
– Vauvan kannalta matkasynnytyksissä poikkeava tarjonta, kuten perätila, on riski, kuten myös ennenaikainen syntymä. Iso ongelma on myös vauvan kylmettyminen, sillä vastasyntyneen keho ei vielä pysty säätelemään lämpöä.
Raussi-Lehto opastaa matkasynnytyskouluttajana terveydenhoitohenkilökuntaa, miten matkasynnytyksissä tulee toimia. Vaikka matkasynnytykset ovat perheelle todella stressaavia, hoitavan henkilökunnan tehtävä on olla tukena ja rauhoittaa tilanne.
– Äkillinenkin synnytys on ainutkertainen tapahtuma.
Vuonna 2018 synnytyksistä 0,2 prosenttia oli matkasynnytyksiä. Sari oli yksi näistä 76 synnyttäjästä. Erikoinen sattuma on sekin, että Sarin vauva syntyi tismalleen saman tien varteen kuin Tampereen kuuluisa tunnelivauva edellisvuonna.
Kahtena viime vuotena Suomessa on lakkautettu kahden sairaalan synnytysosastot. Tähän on ilmeisesti osattu kuitenkin paikkakunnilla varautua odotusaikana, sillä vaikka matkat synnyttämään ovat pidentyneet, matkasynnytysten määrä on samaan aikaan vähentynyt.
Sari selvisi synnytyksessä vähillä kivuilla. Toipuminen oli lähes yhtä nopeaa kuin synnyttäminenkin.
– Tällä hetkellä 1 vuoden ikäinen pieni vauhtimies on tosi vauhdikas luonteeltaankin. Hän ei yhtään jaksaisi odottaa, eikä pysyä paikoillaan. Hän viipottaa 3- ja 7-vuotiaiden isoveljiensä perässä, Sari nauraa.
Kommentit (2)
Olen itse myös synnyttänyt matkalle. Vaikka lähdettiin matkaan heti kun lapsivesi meni, en ihan ennättänyt sairaalaan saati vastaantulleen ambulanssin kyytiin, vaan poika syntyi omaan autoon. Matkaa sairaalaan meiltä on n. 80km. Oli myös hetken aikaa olo, että mitähän tässä oikein just tapahtui.
Tämä voi tapahtua myös sairaalassa. Olin jo synnytyshuonessa ja supistukset tihenivät. Mieheni oli samassa sairaalassa lääkärinä.
Hän kävi katsomassa tilannettani ja kiiruhti samantien ilmoittamaan osastolleen, että on nyt muissa puuhissa. Kätilö on myös hävinnyt jonnekkin, kun näki valkoisen takin heilahtavan. Sillä välillä tytär päätti syntyä. Muistan sen hyvin luonnollisena asiana. Käytävälle kuului vain riemunkiljahdukseni – Se on tyttö ihanaa! Kahden poikalapsen jälkeen syntyi kauan odotettu tytär.