”Turhaan siinä märiset, ei se sitä takaisin tuo”, tokaisi hoitaja keskenmenon jälkeen – Näin puutteellisesti keskenmenoja hoidetaan
Kyselytutkimuksen mukaan keskenmenon kokenut jää usein tilanteessa yksin. Terveydenhuollosta saatu hoito on usein puutteellista ja epäempaattista, eikä psykososiaalista tukea tarjota tarpeeksi.
Keskenmenon kokeneita ei kohdata terveydenhuollossa riittävän empaattisesti, kertoo lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n teettämä tuore kyselytutkimus.
Keskenmeno on monille toivotun raskauden jälkeen valtava menetys, jota värittävät suru, epäonnistuminen, ahdistus, häpeä ja syyllisyys. Keskenmenon kokemus voi heikentää hyvinvointia laaja-alaisesti ja pitkäkestoisesti. Noin 15 prosenttia todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon.
Lue myös: ”Kyllä tämä kesken menee”, lääkäri totesi – sitten hoitaja halasi ja kertoi oman näkemyksensä
Kyselytutkimuksen mukaan keskenmenon kokeneet kaipasivat selkeämpiä ohjeita hoidon saamisesta ja toteuttamisesta. Myös hoitoon pääsyn, jälkihoidon ja seurannan tarve nousi voimakkaasti esiin.
Keskenmenon kokeneet toivovat tilanteeseensa henkilökohtaista ja empaattista hoitoa, kohtaamista ilman tilanteen vähättelyä sekä psykososiaalista tukea. Moni kaipaa terveydenhuollolta myös keskusteluapua sekä tietoa vertaistukimahdollisuuksista.
Empaattinen kohtaaminen tärkeää
Keskenmeno on usein syvä järkytys riippumatta siitä, missä raskauden vaiheessa se tapahtuu. Vastaajista 28 prosenttia koki, että heitä ei kohdattu terveydenhuollossa keskenmenon hoidon aikana lainkaan empaattisesti. Empaattisesti kohdatuksi vastasi tulleensa noin puolet vastaajista.
– Moni kertoi myös pienistä empaattisista kohtaamisista, kuten kosketuksesta ja myötätuntoisista sanoista, joilla on suuri merkitys. Psykososiaalista tukea tulisi tarjota terveydenhuollossa aina keskenmenon toteamisen ja hoidon yhteydessä. Hoitopolun ja tuen tulisi olla selkeä sekä ammattilaisille että keskenmenon kokeneille, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Useista vastauksista ilmeni, että keskusteluapua kokemuksen käsittelyyn on huomattavan vaikea saada tai sitä joutuu odottamaan pitkään. Vastaajista 54 prosenttia myös koki, että heidän kumppaniaan ei huomioitu terveydenhuollossa hoidon aikana.
“Naistenklinikalla kohtaaminen oli molemmilla kerroilla epäempaattista. Lääkäreiltä välittyi se, että tämä on heille arkipäivää ja rutiinijuttu, joka tuntui kamalalta, kun oma maailma on räjähtänyt kappaleiksi. Tuntuu siltä, että niin kauan kuin olet raskaana, sinua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä, mutta kun se pahin mahdollinen eli keskenmeno tapahtuu, niin mitään tukea tai jatkoseurantaa ei tarjota.”
“Pahinta oli päivä, jolloin yritettiin lääkkeellistä tyhjennystä. Hoitaja oli tökerö: ’syö tämä nappi ja soita kelloja, jos ilmenee kipuja’. Ei mitään varoitusta verenvuodon runsaudesta tai kipujen voimakkuudesta tai riskistä, että hoito epäonnistuu. Karmiva päivä.”
“Henkisesti rankka kokemus, jota ei helpottanut hoitaja, joka totesi: ’Turhaan sinä siinä märiset, ei se sitä takaisin tuo.’”
Lue myös: ”Mitään syytä ei löytynyt” – keskenmenon kokeneet naiset kertovat surustaan
Toipuminen kestää kauan
Vastaajat kertoivat kokeneensa psyykkisiä ja emotionaalisia vaikutuksia keskenmenon jälkeen. Huomattavia epätoivon kokemuksia oli vastaajista 81 prosentilla, selkeitä mielialanvaihteluja 79 prosentilla ja selkeitä ahdistuksen kokemuksia 76 prosentilla.
“Kehossa ja mielessä on ikuiset arvet tapahtuneesta. Toisinaan suren yhä tapahtunutta, vaikka aikaa viimeisimmästä keskenmenosta on yli seitsemän vuotta.”
83 prosenttia vastaajista koki erittäin paljon pelkoa siitä, että uusi raskaus ei jatku normaalisti. Osalla keskenmeno oli nostattanut niin vahvoja pelkoja ja huolta omasta henkisestä jaksamisesta, että lapsitoiveesta oli luovuttu kokonaan.
”Kokemus sai miettimään, kestäisikö saman uudestaan. Ehkä elämä ilman lapsia olisi parempi kuin tämä kokemus uudestaan.”
– On huolestuttavaa, että huono keskenmenojen hoito voi olla yksi syy siihen, että lapsitoiveesta päätyy luopumaan kokonaan. Suomen matalien syntyvyyslukujenkin kannalta tilanne on kestämätön, Savio sanoo.
Noin puolet vastaajista mainitsi keskenmenosta aiheutuneen myös ristiriitoja parisuhteessa, haasteita työssä tai opiskelussa, normaalielämästä eristäytymistä ja etääntymistä ystävistä.
Sensitiiviset tilakäytännöt tarpeen
Vastaajat toivovat myös, että samassa terveydenhuollon tilassa ei ole esimerkiksi raskaana olevia odottajia, vanhempia vastasyntyneen lapsen kanssa tai aborttiin päätyneitä henkilöitä.
“Kamalinta ja traumaattisinta oli, kun kaksosraskaus meni kesken ja jouduin jakamaan huoneeni raskaana olevan odottajan kanssa, joka kärsi pahoinvoinnista samaan aikaan kun itse synnytin kaksosia.”
Käypä hoito -suositukselle tarve
Keskenmenojen hoidosta ei ole olemassa Käypä hoito -suositusta. Lapsettomien yhdistys Simpukka on mukana yhteistyökumppanina ehdotuksessa keskenmenoihin liittyvässä Käypä hoito -suosituksessa, jota valmistelee lääkäri Marika Kaksonen ihmisoikeusjärjestö Artikla 3 ry:stä.
– Keskenmenon kokeneilla on tunne, että keskenmenoihin suhtaudutaan kevyesti niiden yleisyyden vuoksi ja että niitä pidetään pelkkänä lääketieteellisenä merkkinä mahdollisen uudenkin raskauden mahdollisuudesta, sanoo Savio.
Kyselyn tulokset viedään terveydenhuollon ammattilaisille tueksi keskenmenojen hoitopolun rakentamiseen.
Yllä mainitut asiat nousivat esille Lapsettomien yhdistys Simpukan elokuussa toteuttamassa kyselyssä. Kyselyllä kartoitettiin keskenmenon kokeneiden kokemuksia saadusta fyysisestä hoidosta ja psyykkisestä tuesta.
Kyselyyn vastasi 761 henkilöä, joista 54 prosenttia oli kokenut yhden keskenmenon ja 32 prosenttia kaksi keskenmenoa tai useamman. Toistuvia keskenmenoja kokeneita oli 14 prosenttia vastaajista. Heistä jopa 45 prosenttia oli kokenut enemmän kuin kolme keskenmenoa.
Keskenmenon kokeneiden päivä 15.10.
15.10.2022 vietetään Keskenmenon kokeneiden päivää, joka antaa äänen keskenmenon kokeneille. USA:sta lähtöisin olevaa “Pregnancy and Infant Loss Remembrance Day” -muistopäivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen. Lapsettomien yhdistys Simpukka toi päivän Suomeen vuonna 2021.
Miksi henkiseen puoleen ei saa apua?
Miten toistuvista keskenmenoista kärsivää hoidetaan? Mitä voi tehdä, jos epäilee keskenmenon käynnistyneen? Kuuntele Kaksplussan podcast aiheesta:
Lue myös: Kohtukuolema jättää tyhjän sylin: ”Meille ei tule jouluksi vauvaa, vauva on kuollut”
Kommentit (1)
Minun kotikaupungissani keskenmenon kokeneille tarjotaan keskusteluapua – ja moneen otteeseen. Oma kokemukseni on keväältä 2022, jolloin raskaus päättyi 6+6. Monet eri terveysalan ihmiset, jotka minut kohtasivat (terveydenhoitaja, kätilö, lääkäri) tarjosivat väylää päästä juttelemaan asiasta ja tarjosivat itsekin empatiaa ja henkistä tukea kohtaamisen ajan. Joten tähän asiaan on kyllä herätty ainakin Keski-Suomessa.