Vihurirokko voi aiheuttaa sikiölle elinvaurioita tai johtaa keskenmenoon – tauti on jo voitettu Suomessa, mutta rokottamaton voi yhä saada sen ulkomailta
Vihurirokko voi vahingoittaa sikiötä vakavasti alkuraskaudessa. Muuten tauti on vaaraton.
Vihurirokko on pisarateitse tarttuva rokkotauti, jonka oireet ovat yleensä lieviä. Tautiin kuuluu kuumetta, limakalvojen ärsytysoireita sekä imusolmukkeiden turvotusta. Sairastunut saa läiskäistä ihottumaa, joka kuitenkin katoaa nopeasti. Tartunta tunnistetaan ihottumasta ja se voidaan varmistaa vasta-ainetestillä.
Lue myös: Lapsella on oikeus olla turvassa – 10 syytä, miksi jokainen lapsi pitää rokottaa
Vihurirokko alkaa oireilla 14–18 päivän kuluttua tartunnasta. Sairastunut voi tartuttaa muita jo paria päivää ennen oireiden ilmaantumista.
Tauti paranee itsestään. Niveltulehdukset ovat vihurirokon yhteydessä yleisiä, mutta myös ne paranevat itsestään parissa viikossa.
Vihurirokko on hävinnyt Suomesta, mutta rokottamattomat voivat sairastua siihen matkaillessaan.
Vihurirokko raskaana
Vihurirokko on vaaraton ja lievä tauti niin kauan, kun se ei tartu raskaana olevaan.
Äidin saama virus tarttuu veren kautta sikiöön, jossa virus lisääntyy ja voi aiheuttaa kehittyvien elinten vaurioita. Äidin vihurirokko aiheuttaa joka kymmenennelle sikiölle jonkinasteisen elinvaurion.
Yleisimpiä vihurirokon aiheuttamia vaurioita sikiölle ovat kuulo- ja silmävauriot sekä sydänvika. Tartunta voi johtaa myös kehitysvammaisuuteen. Jos odottava äiti saa tartunnan, annetaan hänen päättää, haluaako hän raskauden jatkuvan riskeistä huolimatta.
Vihurirokko on vaarallisimmillaan ensimmäisten kuudentoista raskausviikon aikana.
Taudin tarttumista sikiöön ei voi estää
Jos vihurirokko tarttuu raskaana olevaan, ei taudin leviämistä sikiöön voida estää. Näin kertoo lastentautien erikoislääkäri Tero Kontiokari.
– Ainoa keino ehkäistä vihurirokkoa on rokotus ennen raskautta. Suomessa rokote annetaan jo lapsuudessa.
Lue myös: Rokkotaudit ja raskaus: Näin rokkotaudit vaikuttavat sikiöön
Vihurirokolta suojaa MPR-rokote, jota on annettu Suomessa vuodesta 1975 lähtien. Ennen rokotteen käyttöönottoa 80–90 prosenttia aikuisista oli saanut tartunnan lapsuudessaan.
Maksuton MPR-rokote annetaan kahdessa erässä: ensin 12–18 kuukauden iässä ja toistamiseen kuusivuotiaana. MPR-rokotetta ei kuitenkaan voida antaa raskaana olevalle, koska se sisältää eläviä viruksia.
– Immuniglobuliini- eli vasta-ainehoitoja on yritetty raskanaa olevien hoitokeinona, mutta ne eivät vähennä sikiön riskiä sairastua.
Lue myös: Kun märkärupi iskee lapseen pahimmalla mahdollisella hetkellä – tositarina synnytyssairaalasta
Lähde: Terveyskirjasto, THL, lastentautien erikoislääkäri Tero Kontiokarin haastattelu
Jaa oma kokemuksesi