Viimein selkeä linjaus raskaana olevien koronarokottamiseen – tutkimustieto puoltaa rokottamista, sanoo HUS

Tutkimustiedon valossa raskaana olevien kannattaisi ottaa koronarokote viipymättä, HUS tiedottaa.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
Koronavirukselta on yhä vaikeampaa suojautua muuten kuin ottamalla rokote.

Koronaviruksen deltamuunnos aiheuttaa raskaana oleville keskivaikean tai vaikean tautimuodon muuta väestöä useammin, HUS tiedottaa.

Isossa-Britanniassa on tehty tutkimusta raskaana olevien rokottamisesta. Siellä ensimmäisen koronarokotteen on ehtinyt saada jo yli 50 000 odottavaa naista, ja tehosterokotteen on saanut noin 20 000 raskaana olevaa.

Tutkimuksen mukaan rokote tuntuu tehoavan, HUSin uudessa tiedotteessa todetaan. Isossa-Britanniassa raskaana olevia suositellaan ottamaan rokote.

– Tutkimustieto puoltaa, että raskaana olevien kannattaa ottaa rokote viipymättä myös Suomessa, sillä deltamuunnoksen voimakas lisääntyminen väestössämme on juuri nyt ajankohtaista, toteaa HUSin naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen tiedotteessa.

– Rokotteen vasta-aineita on todettu siirtyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vastasyntynyttä lasta.

THL:n sivuilla kerrotaan, että äidin koronatartunta raskauden aikana saattaa kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Lisäksi koronatartunta voi lisätä riskiä myös muihin raskauskomplikaatioihin.

HUSin tiedotteessa mainitaan, että koronavirukselta on yhä vaikeampaa suojautua muutoin kuin ottamalla rokote, koska deltavariantti tarttuu muita tautimuotoja ärhäkkäämmin.

– Kun deltavariantin aiheuttamat tartunnat ovat lähteneet nousuun, olemme huomanneet viitteitä taudin aktivoitumisessa HUSin alueella myös raskaana olevien keskuudessa, toteaa toimialajohtaja Seppo Heinonen.

Rokote missä vaiheessa raskautta tahansa, mutta ei alle viikossa synnytyksestä

Vielä helmikuussa raskaana olevia ei pääasiallisesti rokotettu varovaisuusperiaatteen nojalla. Raskaana olevien oli kuitenkin mahdollista saada rokotus, jos heillä oli pitkäaikaissairaus tai erityinen altistumisvaara virukselle töissä.

Tutkimuksissa ei ole aiemminkaan ilmennyt, että koronarokotteesta olisi raskaudelle haittaa. Jo helmikuussa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoi, että hyöty–haitta-suhde rokotteen ottamisessa on enemmän hyödyn puolella myös raskaana olevilla.

Nyt THL:n verkkosivuilla kerrotaan, että vaikka tutkimustietoa on yhä rajallisesti, käyttökokemus, eläinkokeet ja tähän mennessä kertynyt tutkimustieto eivät viittaa siihen, että rokotteesta olisi raskaana olevalle tai sikiölle haittaa.

Niinpä rokotteen voi antaa odottavalle äidille missä tahansa raskauden vaiheessa, katsovat sekä HUS että THL. Koronarokotuksen vuoksi ei tarvitse siirtää hedelmöityshoitoja tai raskauden yrittämistä. Imetyskään ei ole rokotteen ottamiselle este.

THL lisäksi mainitsee, että rokotteen voi ottaa viikon kuluttua alatiesynnytyksestä tai sektiosta. Rokotetta ei kuitenkaan kannata ottaa, jos synnytyksestä toipuminen on yhä kesken, rokotettava on huonokuntoinen tai jos on syytä epäillä haava-alueen tai synnytyselinten infektiota.

Tällöin kyseessä on varatoimenpide, jolla varmistetaan, etteivät mahdolliset rokottamiseen liittyvät yleisoireet haittaa synnytyksenjälkeisen tulehduksen tai muun komplikaation havaitsemista ja diagnosointia.

Lue myös: Korona vei Johanna Pulkkisen, 33, keuhko-osastolle viimeisillä raskausviikoilla ja käänsi painon laskuun: ”Vauvan vuoksi oli yritettävä syödä”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä