Yksin odottava, nauti raskaudestasi! 8 neuvoa odotusaikaan
Raskausajan läpikäyminen yksin ilman kumppania voi tuntua välillä yksinäiseltä tunteiden vuoristoradalta. Nämä neuvot auttavat kuitenkin pitämään mielessä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä voi jättää vähemmälle huomiolle.
Tuhannet naiset saavat vuosittain Suomessa lapsen yksin. Jos siis odotat vauvaa ilman kumppania, et ole tilanteessa ainoa.
Kun vauvan saaminen on jo muutenkin täynnä kaikkea uutta ja epävarmaa, voi yksin odottaminen tuntua välillä pelottavalta ja stressaavalta.
Yksin odottamisessa on kuitenkin myös paljon hyviä puolia: Voit pitää kaikki langat käsissäsi ja päättää itse siitä, minkälaisen elämän tulevalle pienelle perheellesi haluat.
8 neuvoa yksin odottavalle
1. Pidä huolta itsesi ja vauvasi hyvinvoinnista.
Suojele teitä molempia stressiltä. Ota reilusti etäisyyttä ihmisiin, jotka suhtautuvat raskauteesi kielteisesti ja sulje muutenkin korvasi kaikelta, mikä on haitaksi äitiyteen valmistautumisellesi. Muista levätä riittävästi, hemmotella itseäsi ja nauttia odotusajasta.
2. Mieti, millaisen perheen haluat rakentaa.
Sinun perheesi ei ole valmiiksi rikki, vaikka joku saattaa niin väittää. Voit perustaa vahvan perheen, jos tahdot. Ota kynä ja paperia ja tee suunnitelma siitä, millaisen perheen rakennat teille kahdelle.
3. Älä tunne syyllisyyttä.
Olet ottanut kantaaksesi enemmän kuin oman osuutesi, ja siitä voi olla ylpeä. Et voi korvata puuttuvaa isää, mutta voit antaa sataprosenttista äidin rakkautta. Tärkeintä ei ole biologinen isyys vaan sosiaalinen vanhemmuus. Hyviä miehen malleja voi löytyä myös monista muista henkilöistä.
4. Anna aikaa myös muiden sopeutumiselle.
Perheesi ja ystäviesi ensireaktio voi olla tyrmistynyt, kun kerrot raskaudestasi. Yritä olla suuttumatta ja loukkaantumatta. Anna ihmisille aikaa sopeutua suureen uutiseen.
Kaikki odottajat ovat erilaisia. Toinen perustaa perheen yksin hedelmöityshoitojen avulla, toisen parisuhde on voinut loppua raskausaikana.
5. Pyydä apua ja tarjoa vastapalveluksia.
Ryhdy vahvistamaan verkostoasi jo odotusaikana. Pyydä läheisiltäsi apua ja tarjoa vastapalveluksia. Ota neuvolan kautta selvää, mitä palveluita kotikuntasi voi perheellesi tarjota. Mieti valmiiksi, kuka tulee hakemaan sinua ja vauvaa sairaalasta kotiin, kuka on auttamassa ensimmäisinä viikkoina kotona ja kenelle voit soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. On todella tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan – kaikki äidit tarvitsevat myös muiden ihmisten tukea.
6. Huolehdi perheenne oikeuksista.
Sinulla on oikeus saada arvostavaa ja asiallista palvelua. Jos törmäät ammattilaisten ennakkoluuloihin, huomauta heille asiasta rakentavasti.
7. Älä kuitenkaan ota itseesi sairaalan rutiinikysymyksiä.
Synnytyssairaalaan saapuessasi saatat kuulla vakiokysymyksen ”Tuleeko isä mukaan synnytykseen?” Kysymyksestä ei kannata hikeentyä, mutta voi toki huomauttaa, että olisi parempi puhua tukihenkilöstä. Tukihenkilö ei kuitenkaan ole pakollinen, ja synnyttämään voi tulla myös yksin. Tukihenkilöä voi halutessaan kysellä myös oman kunnan doula-toiminnasta.
8. Ajattele lapsen parasta.
Lapsen biologinen isä voi herätä isyyteen myöhemmin. Siihen voi mennä kuukausia, vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Tietoisuus omista juurista on aina lapsen etu. ”Isyyskohtauksia” ei kuitenkaan tarvitse sietää. Mies ei voi käydä leikkimässä isää ja häipyä taas omaan elämäänsä. Jos mies haluaa ottaa paikkansa, hänen täytyy ansaita lapsen luottamus hitaasti edeten ja lapsen tunteita tunnustellen. Lapsi vaistoaa, jos äiti pitää yksinhuoltajaperhettä vajaana. Ole ylpeä vahvasta, rakastavasta perheestäsi!
Lähde: Suomalainen vauvakirja (Otava)
Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.
Jaa oma kokemuksesi