Löydös ultrassa varjosti Johannan raskausaikaa: ”Luin netistä pahimmat tapaukset sydänvikaisista, epämuodostuneista ja kohtuun kuolleista vauvoista”

Yksivaltimoinen napanuora on vain harvoin merkki mistään vakavasta. Syitä poikkeamaan ei kuitenkaan tiedetä.

Teksti Anna Ferrante
Kuvat iStock
yksivaltimoinen napanuora: kuvituskuva raskaana olevan naisen vatsasta
Kuvituskuva.

Odota hetki, haen lääkärin paikalle.

Kun Johanna, 41, kuuli nämä kätilön sanat esikoisensa rakenneultrassa, alkoi mielessä heti myllätä. Lääkäri tuli paikalle ja tutkiskeli sikiötä pitkään ja tarkasti.

Lopulta hän ilmoitti, että kaikki on muuten kunnossa, mutta napanuorasta löytyy vain kaksi suonta tavallisen kolmen sijasta. Kyseessä oli yksivaltimoinen napanuora.

Heti perään lääkäri lohdutti, että kyseessä on varsin yleinen löydös, eikä se useimmissa tapauksissa ole merkki mistään vakavasta.

Lue myös: Näin ei olisi saanut käydä: Minja, 24, luki netistä tiedon syntymättömän lapsensa Downin syndroomasta

Yksivaltimoinen napanuora huomataan toisinaan vasta synnytyksessä

Normaalisti napanuorassa kulkee kolme suonta, yksi laskimo ja kaksi valtimoa.

Napavaltimot vievät sikiöstä vähemmän hapekasta verta istukkaan ja napalaskimo tuo hapekasta ja ravintorikasta verta istukasta sikiöön. Kun toinen valtimo puuttuu, puhutaan kaksisuonisesta eli yksivaltimoisesta napanuorasta.

Toisen napavaltimon puuttuminen todetaan noin 0,5–1 prosentissa raskauksista. Monikkoraskauksissa luku on korkeampi, noin 5 prosenttia.

Yleensä asia huomataan rakenneultrassa, mutta toisinaan vasta synnytyksen jälkeen napanuoran katkaisun yhteydessä.

Lue myös: Mitkä ovat pahimmat riskit sikiön aivoille? Aivotutkija vastaa

Yksivaltimoinen napanuora on vain harvoin merkki mistään vakavasta

Syitä kaksisuonisuuteen ei tarkasti tiedetä. Toinen valtimo voi jäädä alunperin kehittymättä, tai sitten se jostakin syystä surkastuu alkuraskauden aikana.

Löydös aiheuttaa helposti vanhemmille huolta, sillä tilaan liittyy suurentunut sikiön epämuodostumariski.

Yleisimpiä ovat sydän- ja verisuoniperäiset, luustolihasperäiset sekä suoliston, virtsa- ja sukupuolielinten epämuodostumat. Näitä epämuodostumia on kuitenkin lähes mahdoton olla huomaamatta ultraäänitutkimuksissa, sillä ne ovat tavallisesti vaikeita ja niitä todetaan useissa elimissä.

Ellei tutkimuksissa löydetä muita poikkeavuuksia, yksivaltimoisuus vain harvoin on merkki mistään vakavasta.

Pelkoja se ei silti välttämättä poista.

– Jännitin asiaa todella paljon. Luin netistä kaikkea mahdollista yksivaltimoisuudesta ja tietenkin myös ne pahimmat tapaukset sydänvikaisista, epämuodostuneista ja kohtuun kuolleista vauvoista, Johanna muistelee.

Johannan pientä raskausvatsaa ihmeteltiin neuvolassa niin paljon, että hän koki olevansa epänormaali odottaja vatsansa kanssa. Kuvituskuva.

Kohonnut kromosomipoikkeamariski

Johannan tapaus otettiin tavallista tarkempaan seurantaan ja hänelle tehtiin ylimääräinen ultraäänitutkimus pian rakenneultran jälkeen, sillä lapsen isän lähisuvussa esiintyy harvinainen kromosomipoikkeama, jonka perinnöllisyydestä ei alkuun ollut varmaa tietoa.

Lopulta kävi ilmi, ettei kyseinen kromosomipoikkeama ole perinnöllinen.

Yksivaltimoisuus on joissakin tapauksissa yhteydessä kromosomipoikkeavuuksiin, mutta samoin kuin epämuodostumien kohdalla, myös kromosomihäiriöiden seuraukset näkyvät yleensä ultraääni- ja sikiötutkimuksissa muutenkin.

Johanna hakeutui varmuuden vuoksi yksityiselle lääkäriasemalle 3D-ultraan, jossa sikiön rakenteet pystyttiin tutkimaan vieläkin yksityiskohtaisemmin.

Sen jälkeen hän uskalsi jo huoahtaa, mutta yksivaltimoisuus kummitteli mielessä raskauden loppuun asti.

Loppuraskaudesta sitä ei voinut olla muistamatta, sillä Johanna joutui käymään ultraäänitutkimuksissa kahden viikon välein viimeiset raskauskuukaudet.

Tämä johtui siitä, että yksivaltimoisen napanuoran raskauksia usein seurataan loppuraskaudesta tavallista tarkemmin sikiön kasvun varmistamiseksi.

Joissakin tapauksissa yksivaltimoisuus aiheuttaa sikiön hidastunutta kasvua, pientä syntymäpainoa tai ennenaikaista synnytystä.

Lue myös: Kohdun ulkopuolista elämää ei ehkä tule, sanottiin Heidille, 39 – hänen sinnikäs tyttönsä osoitti toisin ja kantaa arpensa 2-vuotiaan ylpeydellä

Pienen vatsan ihmettelyä

Johannan vatsa oli koko raskauden alusta ollut todella pieni, eikä se lopussakaan kasvanut kovin suureksi.

Sitä ihmeteltiin neuvolassa ja ultrissa, niin että Johannasta alkoi jo tuntua olevansa aivan epänormaali odottaja pienen vatsansa kanssa. Erään kerran huoneeseen kutsuttiin harjoittelija katsomaan, että ”näinkin pieni voi raskausvatsa viimeisillä viikoilla olla.”

– Eivät lääkärit mitään ääneen sanoneet, mutta välillä kyllä mietin, epäilivätkö he kuitenkin jotakin huolestuttavaa.

Vauvan kuitenkin havaittiin kasvavan tasaisesti, mutta syntymäpainosta veikattiin pientä, reilusti alle 3-kiloista.

Huolilta ei siis voinut kaksisuonisuuden takia välttyä, ja se vaikutti jaksamiseen.

– Olen muutenkin sellainen huolestujatyyppi, ja välillä asia pyöri mielessä öitä myöten.

Lopulta Johannan tytär syntyi lasketun ajan tienoilla ja painoi vähän yli kolme kiloa.

Minne se oikein siellä vatsassa oli piiloutunut, kätilöt kommentoivat.

Kun napanuora oli leikattu, Johanna halusi sen nähtäväkseen.

Kolmen reiän sijasta siinä tosiaan oli vain kaksi suonireikää. Pienen pisteen puuttuminen, ja niin paljon ylimääräistä huolta ja vaivaa.

Lähteet: Duodecim, AIIMS – Studi Medici Associati, Terveyskirjasto

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä

Pysy kartalla ja tilaa Kaksplussan uutiskirje

X