Kysely: Moni pikkulapsiperhe pitää ruutuajan täysin nollassa – ”Pysyy paremmalla tuulella ilman”

Osa vanhemmista on päättänyt, että perheessä ei käytetä juuri ollenkaan digitaalista mediaa. Miten mediakasvattaja suhtautuu asiaan?

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Aikuisen kannattaa olla vähintää läsnä, kun lapsi kuluttaa mediasisältöjä.

Digitaalinen media ulottuu nykyään kiinteästi useimpien lapsiperheiden arkeen.

Välkkyvät ruudut voivat kiinnostaa jo vauvaikäistä, vaikka niiden ärsyke on vielä liian voimakasta, eivätkä he osaa käyttää ja käsitellä digitaalista teknologiaa. Kuitenkin jo pienille taaperoille saatetaan tarjota tablettitietokonetta tai tv-ohjelmia katsottavaksi, osalle ei välttämättä silti ollenkaan.

Kaksplussan lukijakyselyssä selvisi, että noin 29 prosenttia 4-vuotiasta tai sitä nuoremmista ei käytä mitään medialaitteita tai käyttää niitä harvoin ja vähän. Vastaajissa on toki heitäkin, joilla lapsi on vasta pikkuvauvaiässä.

Kyselyyn vastasi yli tuhat vanhempaa, joista 74 prosentilla oli 4-vuotias tai sitä nuorempi lapsi.

”Pysyy paremmalla tuulella ilman”, perusteli yksi kyselyyn vastannut pikkulapsen vanhempi. Sama syy toistuu useissa vastauksissa.

Millä muulla vanhemmat perustelevat sitä, että digimediat eivät kuulu heidän lastensa elämään? Mediakasvattaja Rauna Rahja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kommentoi lukijoiden vastauksia.

”Kiukutteli, jos ohjelma oli väärä”

”Aikaisemmin katsoimme televisiosta Youtube-sovelluksella piirrettyjä, mutta lapsi jäi niihin koukkuun. Kiukutteli, jos ohjelma oli väärä. Muuton yhteydessä päätimme, että niiden katsominen saa jäädä. Nykyään lapsi katsoo isänsä kanssa noin 0–10 minuuttia päivässä Youtubesta luontovideoita.”

Rauna Rahja: On tosiaan paljon vaadittu pieneltä lapselta, että hän itse hillitsisi tai hallitsisi omaa median käyttöään. Vanhemman tehtävä on ohjata ja tarvittaessa rajata. Monipuolisen arjen takaamiseksi vanhempien on hyvä tarkastella, että digimedioiden käyttö ei haukkaa liian suurta osaa päivästä.

Tärkeää on myös käyttää sisältöjä yhdessä, sillä se edesauttaa, että vanhempi oppii tunnistamaan lapsen tapoja reagoida erilaisiin asioihin. Jokainen lapsi on yksilö ja toisia voivat pelottaa sallituissa lastenohjelmissakin esiintyvät asiat.

On hyvä, että vanhemmat tekevät tietoisia valintoja median käytön suhteen ja miettivät, mitkä ovat omalle perheelle hyödyllisiä ja kivoja asioita ja mitä voidaan järjestellä uudelleen.

”Pienet lapset pärjäävät hienosti ilman laitteita. Lelut ja pelit riittävät heille. Puhe ja keskittyminen kehittyvät paremmin ilman laitteita.”

Rauna Rahja: Liikkuvan kuvan lumoa on vaikea vastustaa. Vanhempien kannattaa pohtia, millainen mediaympäristö oma koti on.

Televisio voi vaikuttaa keskittymiskyvyn kehittymiseen.

Television ei kannata pyörittää ohjelmavirtaa taustalla, kun lapset leikkivät. Jatkuvasti päällä oleva televisio voi häiritä leikkeihin syventymistä ja vaikuttaa keskittymiskyvyn kehittymiseen.

Ruutuaikasuositusten tarkoitus on varmistaa, että lapselle jää päivään riittävästi aikaa muun muassa liikunnalle,

Ruutuaikasuositusten tarkoitus on varmistaa, että lapselle jää päivään riittävästi aikaa muun muassa liikunnalle,

On hyvä, että lapsia ei jätetä pitkäksi aikaa digimedian äärelle ilman aikuista. Aivan pienille lapsille ne hetket saattavat olla käsittämättömiä, sillä vauvat ja osa taaperoista ei vielä ymmärrä juonta vaan seuraa esimerkiksi televisiosta välähdyksenomaista kuvaa ja ääntä.

”On opittava läsnäolemista”

”Lapsemme saa käyttää medialaitteita vain todella rajoitetusti, sillä emme halua totuttaa häntä käyttämään niitä koko ajan. Sen sijaan on tärkeä oppia arvostamaan aitoutta ja läsnäolemista. Medialaitteet eivät myöskään ole silmille hyväksi.”

Rauna Rahja: Pienten lasten vanhemmilla paljon paletilla ja monta rautaa tulessa. Moni vanhempi kokeekin riittämättömyyden tunteita, kun aika ei meinaa riittää kaikkeen. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen sukupolvi, joka kasvattaa pieniä lapsia ajassa, jossa digitaalinen media on oikeastaan kaikkialla läsnä.

On hienoa, jos median käyttö tuottaa iloa ja yhteisiä hetkiä. Se voi myös antaa siimaa aikuisille hetkiseksi hoitaa kotitöitä. Lapsilla on kuitenkin luontainen tarve lähteä liikkeelle ja tutkia maailmaa. Pienen lapsen median käyttöä on hyvä rajata pieniin hetkiin, jotta kehitykselle tärkeiden taitojen, kuten motoriikan ja kielen kehittymiselle jää riittävästi aikaa.

Sosiaalipsykologiassa puhutaan sivustakatsojan pimennosta.

Sosiaalipsykologian parissa puhutaan sivustakatsojan pimennosta. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi tässä tapauksessa lapsi jää paitsioon, kun vanhempi selaa keskittyneesti puhelinta eikä reagoi lapsen aloitteisiin.

On hyvä tiedostaa, että runsas henkilökohtainen digimedian käyttö voi heikentää tutkitusti lähisuhteita.

”Televisiosta katsotaan vaan Pikku kakkonen. Joskus 3-vuotias katsoo lempiohjelma Pipsa Possua, kun pitää jokin tärkeä asia hoitaa.”

Rauna Rahja: Mediasisältö voi rikastuttaa lapsen leikkejä. Osa sisällöistä saattaa osua juuri siihen asiaan, mitä lapsi parhaillaan työstää. Pienille lapsille saattaa olla myös tärkeätä leikkiä suosikkihahmoaan.

Joskus vanhemman voi olla vaikea käsittää, mikä tietyssä hahmossa viehättää. Lapsi ei välttämättä pysty analysoimaan lempihahmoa samalla tavalla kuin aikuinen ja näkee median omalla yksilöllisellä tavallaan.

”Ei ole tullut ostettua medialaitteita kotiimme, kun emme itsekään niitä juuri tarvitse. Tietokonetta käytämme laskujen maksuun.”

Rauna Rahja: Vanhempi näyttää omalla esimerkillään mallia lapselle, miten tärkeä asia esimerkiksi puhelimen plingahdus on. Voiko sen tarkistaminen odottaa hetken? Tärkeää on myös selittää lapselle, mitä digimediaa käyttäessään tekee. Niin lapsi kasvaa kohti mediatietoista yksilöä.

Puhutaan paljon siitä, että arkemme on läpeensä digitalisoitunutta. Olemme tavallaan luisuneet tällaiseen tilanteeseen, mutta meillä on myös mahdollisuus halutessamme tehdä asioita toiseen suuntaan ja pohtia mihin käytämme aikaamme. Perheissä kannattaa panostaa tietoisiin valintoihin ja etsiä juuri meille myönteisiä ja sopivia mediankäytön tapoja.

Kursivoidut kappaleet ovat Kaksplussan ruutuaikakyselyn avoimia vastauksia.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä