Lapsen kehitys 10.03.2016 Päivitetty 22.02.2023

7 arkipäiväistä tokaisua, joita asiantuntijat eivät käyttäisi omien lastensa kanssa

On monia, harmittomalta tuntuvia tokaisuja, jotka kannattaisi muotoilla lapselle toisin kuin ehkä ensin tulisi ajatelleeksi. 

Teksti
Lilli Berghäll
Kuvat
123RF
3 kommenttia

Nykyvanhemmille on itsestään selvää, ettei lapselle sanota ”Olisitpa samanlainen kuin siskosi/veljesi” tai ”Odotas vaan kunhan isäsi tulee kotiin ja antaa piiskaa!

Monet muutkin vanhempien arkipäiväiset tokaisut saavat kuitenkin lapsen korvissa herkästi aivan eri merkityksen, eikä niitä välttämättä kannattaisi käyttää. Lue alta, miksi.

1. ”Ei käynyt kuinkaan”

Kun lapsi loukkaa itsensä ja alkaa itkeä, lohdutamme häntä helposti sanomalla ”Kaikki on hyvin” tai ”Ei käynyt kuinkaan”. Lapsen mielestä kaikki ei ole hyvin ja jos polvesta tulee verta, niin aika pahasti kävi – hänen mielestään.

Vanhemman tehtävä on auttaa lasta ymmärtämään omat tunteensa ja tulemaan toimeen niiden kanssa, ei väheksyä niitä. Halaa lasta ja osoita, että ymmärrät miltä hänestä tuntuu. Sano: ”Taisit pelästyä kovasti.” Kysy, auttaisiko puhaltaminen vai tarvitaanko laastaria. Vai molempia?

Lue myös: Sano nämä 10 asiaa lapsellesi joka päivä

2. ”Miksi olet niin…”

Miksi olet aina niin ilkeä pikkusiskollesi?” tai ”Miten voit olla noin kömpelö?” saattaa joskus lipsahtaa nykyaikaisenkin vanhemman suusta. Välillä kuulee myös äitien kertovan toisilleen, lastensa kuullen: ”Jenna on näistä kahdesta se ujompi.

Pienet lapset uskovat kuulemansa. Niinpä heihin lyödyt negatiiviset leimat voivat alkaa toimia itseään toteuttavina ennustuksina. Tuomas saa viestin, että ilkeys on osa hänen luontoaan. Kaisa alkaa uskoa olevansa kömpelys.

Kohdista siksi mieluummin puheesi lapsen tekemiseen, ja unohda hänen persoonallisuutensa määritteleminen. ”Siirille tuli paha mieli, kun otit hänen kädestään lelun.

3. ”Kiirehdi nyt!”

Aamulla on kiire ja lapsi haaveilee puurokuppinsa ääressä tai haluaa välttämättä sitoa kengännauhat itse. Vanhemman hermostunut hoputtaminen aiheuttaa lapselle syyllisyyttä ja sitä kautta pahan mielen, mutta ei motivoi häntä toimimaan nopeammin.

Yritä pitää äänesi lempeänä ja sano: ”Yritetään pukea vähän nopeammin.” Tee selväksi, että olette samaa tiimiä ja teillä on yhteinen tavoite.”

Lue myös: Sujuvatko arkiaamut kiireessä ja kiukussa? Oikeanlainen aamurutiini voi pelastaa paljon

4. ”Älä ole surullinen”

Kuuluu samaan sarjaan kuin ”Älä itke” ja ”Ei ole syytä pelätä”. Ehkä ei aikuisen mielestä, mutta pikkulapset eivät vielä osaa sanoittaa tunteitaan, ja he itkevät.

Lapselle itselleen hänen omat tunteensa ja pelkonsa ovat tosia, eikä olo helpotu siitä, että aikuinen väittää toisin. Lapsi voi jopa alkaa ajatella, ettei surua tai pelkoa saisi tuntea.

Sen sijaan, että kiellät hänen tunteensa, osoita, että ymmärrät häntä, ja auta häntä sanoittamaan ne: ”Tuntui varmasti kurjalta, kun Jaakko sanoi, ettei halua leikkiä kanssasi” tai ”Ukkonen voi tuntua pelottavalta, kun et ole tottunut siihen. Minä olen tässä vieressä, kuunnellaan jylinää yhdessä”.

5. ”Hyvä tyttö/poika!”

Kohdista kehusi tiettyihin lapsen tekemiin asioihin, vältä ympäripyöreää ylistämistä. Kun lapsi onnistuu jalkapallopelissä, sano mieluummin ”Oli mukava nähdä, miten huomioit hienosti pelikavereitasi pelin aikana” kuin ”Hienosti pelattu”.

On tärkeää, että lapsi ymmärtää, mistä häntä kehutaan. Jos toistelet ”Hyvä tyttö!” tai ”Hyvin tehty!” pitkin päivää, vaikkapa maitolasin tyhjentämisen jälkeen, sanat menettävät merkityksensä.

Positiivinen vahvistaminen on vanhemman tehokkaimpia työkaluja, joten käytä sitä silloin, kun siihen on aihetta. Ja – samoin kuin negatiivisten leimojen kanssa – kehu mieluummin lapsen tekemistä tai käytöstä kuin häntä itseään.

6. ”Harjoitus tekee mestarin”

Tekeekö? Ei välttämättä. Vanha sanonta voi aiheuttaa turhia paineita lapselle, sillä kovakaan harjoittelu ei välttämättä tee hänestä parasta tai edes huippua.

Kuluneen fraasin hokemisen sijaan rohkaise lasta mieluummin harjoittelemaan, koska harjoittelu auttaa kehittymään ja oma edistyminen tuntuu hyvältä.

7. ”Nyt suu kiinni”

No, se nyt vain yksinkertaisesti on tosi tylyä.

On hyvä muistaa, että lapset seuraavat vanhempiensa tapoja säädellä stressiä, ratkaista ongelmia ja hoitaa ihmissuhteita. Lapsi oppii samat toimintamallit, joita hän arjessaan kokee.

Lue myös: Näin meillä: pahimmat pinnanpalamiset

Lähteet: parents.com, parenting.com, popsugar.com

Artikkelia päivitetty 22.2.2023.

Kommentit (3)

”Positiivinen vahvistaminen on vanhemman tehokkaimpia työkaluja, joten käytä sitä silloin, kun siihen on aihetta. Ja – samoin kuin negatiivisten leimojen kanssa – kehu mieluummin lapsen tekemistä tai käytöstä kuin häntä itseään.”

Väärin. Jos lapsi saa kehuja aina vain silloin kun hän suorittaa jotain tai käyttäytyy hyvin, rakentuu lapsen itsetunto pikkuhiljaa vain hyvien suoritusten varaan. ”Olen hyvä vain silloin, kun teen jotain oikein tai hyvin ”.

Paremminkin lapsen tulisi kokea, että hän on riittävä ja hyvä juuri sellaisena kuin on, ihanana omana itsenään. Kehu siis lasta itseään, ei vain hänen tekemisiään ja suorituksiaan.

Tässä oli seitsemän kohtaa jotka artikkelin kirjoittaja/kääntäjä huomaa olevan usein sananhelinää sitten kun saa omia lapsia.

Vastaa käyttäjälle Madman Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X