Lapsen kehitys 24.07.2019 Päivitetty 13.08.2019

Missä iässä lapsi pois rattaista? Vastausta ei ole olemassa, mutta nyrkkisääntö löytyy

Kyvyt eivät kehity istumalla! Mitä enemmän lapsen annetaan kävellä, sitä enemmän hän jaksaa kävellä. Kiire on motorisen kehityksen pahin jarru.

Teksti
Natalia Kisnanen
Kuvat
iStock
5 kommenttia

Taas työntelen röhnöttävää lasta. Olenko kauhea orjapiiskuri, jos nostan pois rattaista? Vai voi ei, teenkö sittenkin karhunpalveluksen, jos annan hänen istua, eikä hän kehitä jalkalihaksiaan?

Entä mihin ikäeroon asti on pakko ostaa tuplarattaat, kun perheeseen syntyy toinen lapsi?

Fysioterapeutti Helena Ranta pahoittelee, ettei valitettavasti ole olemassa mitään taulukkoa, josta voisi tarkistaa, missä iässä lapsi jaksaa mitenkin paljon kävellä. Yksi nyrkkisääntö kuitenkin löytyy:

– Mitä enemmän lapselle annetaan mahdollisuuksia kävellä, sitä enemmän hän jaksaa kävellä. Tärkeää on, ettei aina olisi kiire eli ettei lasta laiteta aina rattaisiin siksi, että ehdittäisiin mahdollisimman pian perille.

Sama pätee muihinkin liikunnallisiin taitoihin. Lapsi, joka harjoittelee potkupyöräilyä kiireettömästi jo ennen kuin täyttää kaksi, luultavasti hallitsee sen kaksivuotiaana. Määrä johtaa laatuun ja kestävyyteen.

Helena Ranta työskentelee lapsiin keskittyvässä fysioterapia Ensiaskeleessa Lappeenrannassa. Hän on kollegoineen havainnut, että nettihuvit ovat vähentäneet liikuntaa ihan pientenkin lasten kohdalla. Tabletit kiinnostavat vauvojakin, ja ne kehittävät muun muassa ongelmanratkaisukykyä ja avaruudellista hahmottamista. Lapsen motoriset kyvyt eivät kuitenkaan kehity istumalla.

– Liikuntasuositus kävelemään jo oppineelle pikkulapselle olisi yksi tunti vauhdikasta aktiivista liikuntaa sekä kaksi tuntia kevyempää ulkoiluliikuntaa päivässä. Pieni lapsi liikkuu tämän verran ihan luonnostaan, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuudet, Ranta kertoo.

Lapsi rakastuu liikuntaan, kun se on monipuolista: kierimistä, pyörimistä, hyppimistä, kiipeämistä, palloilua, eri välineitten kokeilua. Vanhemman ei tarvitse kuin antaa tähän puitteet. Aikaa olla ulkona.

Näin hidastat motorisia taitoja kehittymästä:

1. Pidä vauvaasi enemmän sitterissä ja kaukalossa kuin vapaana lattialla.

– Lattialla vauva oppii tuntemaan omaa kehoansa, keksimään, mitä kaikkea liikettä omasta kehosta löytyykään, tietää Helena Ranta.

2. Kiellä taaperoasi kiipeilemästä, ettei hänelle vain satu mitään. Kulje nappausetäisyydellä perässä, minne hän ikinä meneekin.

– Pumpulista on paha ponnistaa, se vanha sanonta pitää kyllä todella hyvin paikkansa. Pienet kolhut opettavat, minkälaisista asioista selviän! Helena Ranta muistuttaa hymyillen.

3. Estä lastasi liikkumasta huolettomasti maastossa. Pelottele häntä punkeilla ja pöpöillä.

– Tällainen asenne vähentää mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan, joka olisi lapselle luontaista.

4. Hommaa välineet taloudellisesti kunnon kasvunvaralla. Jos pyörä on iso ja raskas, voihan siihen ruuvata apupyörät.

– Tämä on aika yleistä. Jos urheiluvälineet ovat väärän kokoisia, lapsi ei ehkä pian halua enää niitä kokeillakaan. Kyllä esimerkiksi pyörien pitäisi olla sopivan kokoisia, silloin lapsi oppii hallitsemaan ne nopeammin.

Omaan tahtiin, mutta eteenpäin

Entä jos puitteet ovat kunnossa, mutta lapsi näyttää silti liikkuvan selvästi ikätovereitaan heikommin tai vastentahtoisemmin? Milloin on syytä huolestua?

– Lapsissa on erilaisia luonteita ja varsinkin jos on muita arempi ja hiljaisempi, ei usein opi ihan niin nopeasti kuin toiset. Huolissaan ei vanhemman silti tarvitse olla, jos kuitenkin jotain kehitystä tapahtuu. Mutta jos motorinen kehitys näyttää kokonaan pysähtyneen tai se jopa heikkenee, silloin kannattaa kysyä apua neuvolasta tai fysioterapiasta. Monet fysioterapeutit tarjoavat motoriikkaneuvolaa, Helena Ranta mainitsee.

Entä löytyykö fysioterapeutilta vastaus ikuisuuskysymykseen: mistä tietää, onko mariseva, kävelyhaluton lapsi oikeasti väsynyt vai ovela huiputtaja?

– Jos ihan pieni lapsi ei jaksa kävellä, hän vain lopettaa kävelyn. Isomman lapsen kohdalla voi miettiä, onko hän toisella kertaa jaksanut saman matkan, ja onko hän nukkunut päiväunensa hyvin, Ranta tuumii ja suosittelee porkkanaa.

– Lapseen voi purra hyvin, jos hänelle lupaa, että jos hän kävelee perille, hänen kanssaan leikitään yhdessä jotakin leikkiä, josta hän pitää!

Uusia lastenvaunuja ja rattaita! Esittelemme 12 kiinnostavinta – ketteriä, kotimaisia, tyylikkäitä ja muunneltavia

Kommentit (5)

Olin tulossa samaa sanomaan kuin Emmi. On ihan käsittämätöntä, miten paljon paheksuntaa aiheuttaa isompien lasten kuljettaminen rattailla. Mä ihan oikeasti ihmettelen, että miten esim. lapsen kuljettaminen päiväkotiin autolla on ok, mutta rattailla ei. Jos ei ole autoa tai vanhempi muuten liikkuu julkisilla, niin lapsen TÄYTYY kävellä vaikka se sitten lisäisi matkan kestoa kohtuuttomasti.

Aina ei voi valita toiseenkaan suuntaan. Meillä on siirrytty pois rattaista viimeistäön kaksivuotiaana kaikkien kolmen lapsen kohdalla, koska ne eivät pysyneet viittä minuuttia kauempaa istumassa edes kaksilla valjailla köytettyinä. Rattaat hidastivat perässä juoksemista merkittävästi, koska taaperot eivät 1-2km matkoja kävelleet vaan juoksivat, vanhemmat perässä. Kävely(juoksu)valjaat taas ovat loistokeksintö, ilman ei oltaisi pärjätty!

Toivoisi, että ihmiset käyttäisivät rohkeammin kävelyvaljaita lapsillaan. Moni pitää turvallisuussyistä isoakin lasta rattaissa istumassa, vaikka valjaissa lapsi voisi kävellä ilman pelkoa hukkaan joutumisesta tai auton alle juoksemisesta.

Meillä lapsi ei jaksanut koskaan mitään ja minä vain lahjoin ja patistelin. Vasta kouluiässä väsymyksen pahentuessa asiaa lähdettiin tutkimaan ja selvisi, että lapsen ferritiinitaso oli hälyttävän matala. Sanokaa vain muotijutuksi, mutta vaikuttaa jaksamiseen selvästi. Puolen vuoden rautakuurin jälkeen alkoi juokseminenkin maistumaan!

Yksi tärkeä tekijä on myös se kuinka perhe kulkee arjessa. Sain kaverilta nuhteita kun meillä oli vielä viisi vuotiaalla rattaat ja seitsemänvuotiaalle aikuisen pyörässä istuin. Hän ei kuitekaan huomioinut sitä, että meillä kuljettiin aina kävellen tai pyörällä, olipa matka 500 m tai 15 km, kun taas heillä mentiin aina autolla. Että kumpi lapsi sitten liikkuikaan enemmän…

Vastaa käyttäjälle Laiskamadon äiti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X