Onko lapselle haitallista olla ainoa lapsi? Psykologi vastaa
Kaksi lasta tuntuu olevan Suomessa normi. Kysyimme psykologilta, onko ainokaisuus haitallista lapselle.
Perheneuvolassa työskentelevä psykologi ja kouluttaja Silja Salmi tapaa paljon yksilapsisia perheitä. Hänen mielestään yhteiskunnassamme vallitsee tietynlainen normi kaksilapsisuudesta.
– Ennen vanhaan lapsia haluttiin monta, jotta he pitäisivät huolta vanhemmistaan. Tämä luutunut käsitys elää vieläkin. On myös sosiaalisesti hyväksyttävämpää, että perheessä on kaksi lasta.
Kysyimme myös Kaksplussan lukijapaneelissa yksilapsisuudesta. Miltei kolmekymmentä prosenttia yksilapsisista joutui perustelemaan lapsilukuaan muille.
”Moni, jolla itsellään on useampia lapsia, kritisoi päätöstämme. Olen kuullut kaikenlaisia selityksiä siitä, miksi lapsia pitäisi olla enemmän kuin yksi”, eräs panelisti kirjoittaa.
”Pidetään jotenkin laiskana, kun ei viitsi hoitaa useampaa lasta. Itsekkäänä myös jostain syystä”, toinen panelisti on huomannut.
Psykologin puolesta maailma voisi jo muuttua, sillä lapsiluku on jokaisen pariskunnan oma asia. Tutkimusten mukaan sisaruksen puuttuminen ei myöskään vaikuta esikoisen kehitykseen negatiivisesti.
– Sisarus on vain yksi osa lapsen elämää. On myös hyvä muistaa, että sisarussuhteita on hyvin erilaisia. Sukupuoli ja ikäero vaikuttavat suuresti sisarusten väliseen kanssakäymiseen.
Lukijapaneelissa yli puolet vastanneista olisi halunnut tai haluaisi enemmän kuin yhden lapsen. Vain 16 prosentille yksilapsisuus oli harkittu päätös.
”Aloin taipua lapsenhankintaan vasta reilusti yli 30-vuotiaana, eikä lasta sitten niin vain tullutkaan. Nyt on jo turhan paljon ikää, kun tämä yksivuotiaskin valvottaa edelleen.”
”Mies ei halua enempää lapsia, olen lähemmäs neljäkymmentä, ja koin vaikean raskausmyrkytyksen, joten uutta raskautta ei suositella.”
Lue myös: Milloin on oikea aika tehdä toinen lapsi? Asiantuntija neuvoo
Päätä itse perhekokosi
Psykologi myöntää, että lapsi kokee sisaruksensa kanssa erään ainutlaatuisen kokemuksen: yhteisten vanhempien jakamisen.
Samoin sisarusriidat ja sisarusten välinen kilpailu jää ainoilta lapsilta väliin, mutta Salmi ei näe tätä kovinkaan vakavana puutteena. Tärkeintä on, että lapsen elämässä on muita läheisiä lapsia.
Psykologi tunnistaa myös vaiheen, jolloin lapsi alkaa kysellä sisaruksesta. Hän ei kuitenkaan suosittele hankkimaan toista lasta sen vuoksi, että esikoinen sitä vaatii. Perhekoon pitää olla vanhempien päätösvallassa.
– Kaikki lapset haluaisivat olla mahdollisimman tavallisia muiden lasten silmissä. Kun muilla on sisaruksia, niitä haluttaisiin itsellekin.
Kaksplussan paneelissa suurin osa vastanneista koki sisarussuhteen merkitykselliseksi erityisesti lapsen luonteen kehittymisen kannalta. Moni peilasi sisaruuden tärkeyttä omaan elämäänsä.
”Itselleni sisarukset ovat sanoin kuvaamattoman tärkeitä, ja halusin saman kokemuksen lapsilleni.”
Lue myös: Näin syntymäjärjestys vaikuttaa lapsesi elämään
Äitiys toteutuu yhdelläkin lapsella
Sanonta siitä, että kaksi pientä lasta menee siinä missä yksikin, ei Salmen mielestä ole relevantti. Jokainen uusi lapsi vaatii oman tilansa.
Myös eletyllä elämällä on vaikutuksensa lapsilukuun.
– Vaikea raskaus tai synnytys saattavat traumatisoida pahastikin. Jos päättää perheen lapsiluvusta tällä perusteella, kannattaa ensin purkaa traumaa ammattilaisen kanssa. Uusi synnytys saattaa olla jopa eheyttävä kokemus.
Lohdutukseksi niille, jotka eivät saa toista lasta, Salmi haluaa muistuttaa, että harva ainoa lapsi kokee aikuisena olevansa tyytymätön. Ihminen ei osaa kaivata sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan.
Ja äitiyden riittävyyttä ainokaisen kanssa pohtiville Salmen viesti on selvä:
– Äitiys toteutuu täysillä myös yhden lapsen kanssa.
Psykologi Silja Salmi on kirjoittanut psykologi Taina Laajasalon kanssa kirjan: Kun kolmesta tulee neljä (Atena).
Lue myös: Miten ihmeessä tästä selviää? 8 lasta ja vanhemmilla vuorotyöt
Keskustele: Kuinka monta lasta haluatte?
Jaa oma kokemuksesi