Satuhieronta auttaa lasta sopeutumaan muutokseen ja vahvistaa pehmeää vanhemmuutta – kokeile Kaksplussan sadulla!
Satuhieronta rauhoittaa lasta ja vahvistaa hänen perusturvaansa. Kun arjessa tulee muutoksia, hierontahetkistä voi tankata voimaa. Miellyttävän hieronnan oppii kuka tahansa.
Satuhieronta on menetelmä, jossa kerrotaan voimauttava satu tai tarina ja kuvitetaan samalla tapahtumia piirtämällä esimerkiksi lapsen selkään.
– Myönteisessä kosketuksessa on uskomaton voima. Stressihormonitaso laskee ja mielihyvähormonit lähtevät nousuun, satuhierontaohjaaja ja -kouluttaja Salla Jämsén sanoo.
Satuhieronta rentouttaa ja rauhoittaa lasta. Samalla lapsi saa kokemuksen nähdyksi tulemisesta, mikä kasvattaa hänen itsetuntoaan. Moni pieni kokee satuhieromisen niin mukavana, että luultavasti alkaa hetken päästä pyytää: ”Äiti, piirtäisitkö taas sadun selkääni?”
– Satuhieronnan tekeminen ei tarvitse erityisvalmisteluita. Sopiva hetki voi olla aina, kun lapsi pyytää. Myös aikuinen voi ehdottaa satuhierontahetkeä lapselle.
Hierottava alue on yleensä selkä, mutta rentouttava kosketus voi ulottua myös jalkojen, käsien ja pään alueille. Satuhieronta sopii hyvin nukkumaanmenoon tai yhteiseen rauhoittumisen hetkeen. Lapsi voi olla makuullaan tai istua.
– Hetket voivat olla lyhyitä. Lapsi saa minuutissa saman rentoutustehon kuin aikuinen kymmenessä minuutissa, Salla Jämsén sanoo.
Tärkeintä on, että vanhempi on herkkänä lapselta tuleville pyynnöille ja ideoille. Lapsi saa määritellä, mikä satu kerrotaan ja miten vanhempi hieroo häntä.
Satuhieronta rauhoittaa lasta.
Saduta oma tarina
Satuhierontatarinaksi voi valita valmiin sadun tai keksiä oman.
– Pienten kanssa voi kokeilla myös sadutusta. Yhdessä vanhemman kanssa voidaan tehdä tarina esimerkiksi kissasta tai koirasta, joka on menossa uuteen päiväkotiin.
Pikkukissa käveli puiston läpi matkalla uuteen päiväkotiin. Yhtäkkiä se näki…
Kun lapsi saa keksiä juonenkäänteitä, hän saattaa samalla tulla kertoneeksi, mikä häntä jännittää tai mietityttää juuri nyt. Onko se uudet ihmiset, päiväkodin ruoka, uudet vaatimukset, päiväunien nukkuminen uudessa paikassa?
– Vanhempi kuuntelee lasta herkällä korvalla ja poimii sieltä tarinaan teeman. Kun satua sitten toistetaan ja se tulee tutuksi, jossain vaiheessa voi sanoa lapselle: ”Hei, pikkukisuhan on ihan kuin sinä.”
Kannattaa silti muistaa, että lapsi tarvitsee aikaa muutokseen. Ratkaisukeskeisyys on hyvä unohtaa.
– Vanhemmat yrittävät aina laittaa asioille pisteen, mutta se ei ole satuhieronnan idea. Tässä ei ole kiire. Samaa tarinaa toistetaan niin kauan kuin lapsi toivoo.
Pysähtymisen haaste
Satuhierontahetki vaatii vanhemmalta täydellistä läsnäoloa lapselle. Sen antaminen ei ehkä ole helppoa.
– Satuhieronnassa pitää antautua toimimaan lapsen ehdoilla. Sitä ei voi suorittaa, vaan pitää heittäytyä.
Jos pysähtyminen on vaikeaa itselle, joutuu katsomaan peiliin: miksi en pysty kohtaamaan lastani.
Salla itse sai pysähtymisen kokemuksen, kun hän oli hoitovapaalla kahden pienen lapsensa kanssa viisi vuotta sitten. Kun hän teki satuhierontaa lapsilleen, se sai hänet muistamaan, millaista oli, kun hän oli itse lapsi.
– Yhtäkkiä näin maailman lapsen silmin. Aloin käydä läpi omaa arvopohjaani ja arvioida kriittisesti tapaani olla vanhempi.
Salla muuttui aikaisempaa pehmeämmäksi kasvattajaksi.
– Tajusin, miten herkkiä ja haavoittuvaisia mutta myös upeita ja vahvoja olentoja lapseni ovat. Tuli halu suojella lasten tapaa olla, sitä, että heille koko maailma on auki.
Salla alkoi tehdä asioita lapsilähtöisemmin: sen sijaan, että hän olisi kohdannut lapset aikuisten sääntömaailmasta käsin, hän yritti nähdä asioita lasten silmin.
”Satuhieronta muutti meidän arkea, mutta ehkä se muutti ensin minua.”
Apua ylivilkkauteen
Vanhemmuuden vahvistumista Salla on todistanut myös työssään Oulun seudun omaishoitajissa, jossa hän vetää satuhierontaa erityislapsiperheille.
– Jos lapsi on esimerkiksi ylivilkas, vanhemman ja lapsen vuorovaikutus saattaa olla hyvin negatiivista. Arki on täynnä kieltoja ja vaatimuksia, mutta satuhieronnassa voidaan olla yhdessä vailla suorituspaineita.
Silloin hierontahetki voi olla mullistavaa lapselle ja vanhemmalle. Lapsi saa hyväksyvän katseen. Hän kokee olevansa täydellinen omalle vanhemmalleen.
– Eräs äiti kirjoitti palautteeseen: ”Satuhieronta muutti meidän arkea, mutta ehkä se muutti ensin minua.” Siinä on satuhieronnan salaisuus.
Salla on huomannut, että satuhieronta saa monet reflektoimaan omaa vanhemmuuttaan: millainen lapsi olin ja millainen aikuinen nyt olen omalle lapselleni?
– Minä ajattelen, että satuhieronta tekee meistä parempia vanhempia: empaattisempia ja pitkäpinnaisia.
Jos rauhoittuminen on vaikeaa lapselle, Salla neuvoo kokeilemaan ympärille vaikka vilttiä ja piirtämään peiton läpi. Aikuinen voi myös hieroa sitä kohtaa, joka ei pysy paikoillaan. Jotkut lapset rauhoittuvat, kun heidän kasvoilleen piirretään kuivalla siveltimellä.
Arvauskisa tai iltasatu
Salla suosittelee ensimmäiseksi harjoitukseksi Aurinko ja sade -leikkiä. Se menee näin: Kysy lapselta, että onko tämä sade vai aurinko. Piirrä sitten hänelle erilaisia kuvioita selkään ja anna lapsen arvata.
Selkää ylös nousevat liikkeet stimuloivat lasta, alaspäin suuntavat liikkeet rauhoittavat häntä. Liikkeet kannattaa tehdä jämäköinä ja painavina, ei kevyenä hiplailuna. Otteet eivät saa kutittaa hierottavaa.
Luonteva hetki satuhieronnalle voi olla iltasatuaika. Sadun valinnassa kannattaa olla erityistarkka: tarina ei saa kertoa liian tarkasti arjesta tai esimerkiksi jännittävästä asiasta, joka huolestuttaa lasta, vaan sen pitää liikkua riittävän symbolisella tasolla ja oikeasti rauhoittaa.
– Lapset rakastavat toistoa. Kerron kuusivuotiaalle tyttärelleni edelleen saman sadun melkein joka ilta. Tarina muuttuu yhä edelleen.
Jaa oma kokemuksesi