Tuleeko lapsesta kömpelö, jos aikuinen varoittelee liikaa? Asiantuntija: Tietyissä tilanteissa pitää malttaa itsensä eikä rynnätä pelastamaan
Itsesuojelu kehittyy, kun saa kokeilla omia rajojaan. ”Leikkipuiston välineissä voi harvoin sattua mitään vaarallista”, sanoo liikuntatieteen tohtori.
Lapsen on saatava turvallisesti kokeilla omia rajojaan esimerkiksi kiipeilemällä, jotta hän oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Ylisuojelemisella aikuinen voi estää lapsen taitoja kehittymistä.
– Taidot kehittyvät tekemällä, eivätkä pienet kolhut ja naarmut ole haitallisia. Ylisuojelu on pidemmässä juoksussa vaarallisempaa, liikuntatieteen tohtori Piritta Asunta toteaa.
Liialliset kiellot tekevät lapsesta fyysisesti passiivisen. Asunta suosittelee ennen kieltämistä pohtimaan, voiko tilanteessa oikeasti sattua todella pahasti.
– Jos ei, niin lasta voi kieltämisen ja varoittelun sijaan kehottaa olemaan tarkkana ja huolellinen. Kiellot kannattaa säästää niihin tilanteisiin, joissa on oikea vaaran paikka. Leikkipuiston välineissä voi harvoin sattua mitään vaarallista.
Kun saa kokeilla, oppii itsesuojelua
Mitä enemmän lapsi saa kokeilla rajojaan, sitä paremmin hän tulee tietoiseksi siitä, mihin omat taidot riittävät.
– Kun lapsi kaatuu, putoaa tai törmäilee, voi reaktio olla usein säikähdys, josta seuraa itku. Näissä tilanteissa vanhemman on parempi olla ymmärtäväinen ja kannustavainen, eikä syytellä, että mitäs sanoin. Kannustaminen antaa lapselle rohkeutta kehittää omia taitojaan, Asunta sanoo.
Lasten motoriset taidot kehittyvät yksilölliseen tahtiin, ja persoona vaikuttaa myös siihen, kuinka harkitsevainen lapsi on.
”Tunnen myös kaksivuotiaita, jotka hyppivät jalat edellä sohvalta alas ilman kolhuja.”
– Ainakin alle kaksivuotiaan kanssa olisin vielä varovainen esimerkiksi korkeiden paikkojen kanssa, mutta lapsissa on eroja: tunnen myös kaksivuotiaita, jotka hyppivät jalat edellä sohvalta alas ilman kolhuja. Vanhemmat kyllä oppivat näkemään, onko omalla lapsella itsesuojeluvaistoa, mitkä ovat lapsen taidot ja kuinka paljon varmistusta, rohkaisua ja suojelua lapsi tarvitsee.
Lapsi oppii aikuista nopeammin
Lapset ovat luonnostaan liikkuvia, ja jokaisen lapsen oikeus on kokea osallisuutta ja liikunnan iloa.
Kun lapsi hallitsee perusmotoriset taidot, pärjää hän mukana aktiivisissa ja ketteryyttä vaativissa peleissä ja leikeissä. Jos lapsella puolestaan on heikot taidot, jää hän myöhemmin helposti syrjään ikätovereiden vauhdikkaista leikeistä.
– Tutkimusten mukaan myös motorisilla taidoilla ja akateemisella oppimisella on yhteyttä, joten lasten liikunnallisten taitojen kehittymisen mahdollistaminen on tärkeää tästäkin näkökulmasta, Asunta huomauttaa.
Lue myös: Miksi liikkuminen edistää oppimista? (Sosiaali- ja terveysministeriö / opetus- ja kulttuuriministeriö)
Leikkipuiston telineissä voi harvoin tapahtua mitään aidosti vaarallista, näkee liikuntatieteen tohtori.
Motoristen taitojen herkkyyskausista ei ole selkeää tutkimusnäyttöä. Herkkyyskaudet ovat ajanjaksoja, jolloin jokin tietty ominaisuus on erittäin hyvin harjoitettavissa.
Asunnan mukaan motoristen taitojen oppimiseen vaikuttavat sekä ympäristö että lapsen ominaisuudet: motivaatio, geenit ja kehon mittasuhteet.
– Yleisesti ajatellaan, että perusmotoriset taidot, kuten tasapaino, liikkumisliikkeet ja välineenkäsittely, olisi hyvä osata kouluikään mennessä, sillä ne voidaan nähdä kivijalkana monimutkaisempien liikunta- ja lajitaitojen opettelulle.
Asunta kuitenkin lohduttaa, että taitoja voi oppia myöhemminkin. Se vain on aikuisiässä vaikeampaa.
– Peli ei ole menetetty, vaikka esimerkiksi pyörällä ajamista ei olisi lapsena opeteltu. Lapsuuden aikana aivot kuitenkin kehittyvät ja muovautuvat normaalia vauhdikkaammin, joten oppiminen on silloin helpompaa kuin aikuisiällä.
Lue myös: Pienikin lapsi saa kavereita vanhemman avulla – näin tuet lapsen sosiaalisia taitoja
Kolme tuntia liikuntaa päivässä
Liikunta vaikuttaa lapsilla lihasten ja luiden kehitykseen. Luuston vahvistumisen kannalta tehokkaimpia ovat liikuntamuodot, joissa tapahtuu iskuja, tärähdyksiä, vääntöjä ja kiertoja.
– Esimerkiksi pallopelit, juoksu ja hyppelyt ovat erinomaisia liikuntamuotoja luuston kehittymisen kannalta, Asunta sanoo.
Alle kouluikäisen lapsen tulisi saada liikkua monipuolisesti kolme tuntia joka päivä. Tästä määrästä tunnin olisi hyvä olla reipasta, hengästyttävää liikuntaa ja kaksi tuntia kevyempää. Yli tunnin yhtäjaksoista istumista tulisi välttää.
”Vanhemmilla on tärkeä rooli siinä, tuleeko lapsesta myöhemmin liikkuva.”
Liikunnallisten taitojen oppiminen tukee lapsen kokonaiskehitystä, ja lapsuuden kokemukset luovat pohjan liikunnalliselle tai fyysisesti passiiviselle elämälle.
– Vanhemmilla on tärkeä rooli siinä, tuleeko lapsesta myöhemmin liikkuva ja hyvinvoiva aikuinen, Asunta toteaa.
Lasta kannattaa tukea taitojen kehittymisessä tarjoamalla virikkeitä ja rohkaisemalla lasta kokeilemaan liikkumista eri ympäristöissä: ulkona, sisällä, liukkaalla alustalla, epätasaisella alustalla metsässä ja vedessä.
– Lapset yleensä innostuvat liikkumaan, kun aikuinen liikkuu yhdessä lapsen kanssa.
Kommentit (2)
Onhan toi totta. Naapuri piti poikaansa pumpulissa, nosti ulkona esteiden yli. Lapsi ei päässyt kunnolla kokeilemaan kiipeilyä yms. Mun poika on vuotta nuorempi, yhtään en suojellut ylimääräistä, vaan sellainen terve järki. Mun pojalle todettiin autismi, mutta hän on karkea motorisesti taitava. Tää naapurin poika on normaali, mutta todella kömpelö eikä pärjää mitenkään ihmeellisesti koulussa. Mun pojalla on hyvä muisti ja kielet sujuu. Uimaan oppi ilman uimakouluja, naapurin pojalla uimaan oppiminen kesti kauemmin vaikka kävi uimakoulun.
Kyllä se tuppaa vaikuttamaan jos liikaa suojelee ja varoittelee. Oppimiseen ja motoriikan kehittymiseen. Työssänikin näkee ja kuulee . Itse olen kasvanut varmaksi liikkujaksi vaikka on päätä tikattu pudottuani 2v telineestä. Siitäkään ei vanhemmat säikkyneet ja minä opin . Mietin mielessäni kun näen kuinka lapsi harmistuu vanhemman liiallisesta vaatimisesta ja kieltämisestä ettei vaan satu. Ja jos sattuu niin se ei kaada maailmaa. Naarmuton ja kolhuton lapsi ei yleensä saa tehdä ja yrittää.