Uusi vauva syrjäyttää esikoisen – Älä vaadi rakastamaan tai tee suuria muutoksia arkeen

Sisaruksen syntyessä esikoinen luopuu ainoan lapsen asemastaan. Uusi vauva saattaakin aiheuttaa ilon lisäksi pelkoa ja raivoa. Näin siitä selvitään! Etsimme vastaukset yhdeksään kiperään kysymykseen.

Teksti Maria Mäkelä
Kuvat iStock
mustasukkaisuus
Esikoisen kanssa kannattaa jutella jo etukäteen rauhassa siitä, miten elämä muuttuu vauvan synnyttyä.

Helsingin kaupungin neuvolapsykologi Kaisa Eronen kertoo, kuinka tukea esikoista toisen lapsen raskausaikana ja syntymän jälkeen.

 1. Milloin kertoisin lapselle pikkusisaruksen tulosta?

Taaperoikäiselle raskaudesta kannattaa puhua vasta vatsan jo pyöristyttyä, jolloin asia näyttäytyy konkreettisempana. Jos äiti kärsii vaikeasta raskauspahoinvoinnista tai väsymyksestä, lapsen huolta voi hälventää tieto siitä, että äidin huono olo ei ole vaarallista vaan johtuu vauvan odottamisesta.

Joka tapauksessa kannattaa odottaa siihen asti, että on valmis kertomaan raskaudesta muillekin; lapselta ei voi vaatia asian salaamista.

2. Kuinka valmistelisin lasta vauvaan raskausaikana?

On tärkeää, että lapselle jutellaan asiasta etukäteen. Tulevia asioita, kuten äidin synnyttämään lähtöä ja sitä, kuka esikoista silloin hoitaa, kannattaa käydä läpi. Pienelle lapselle voi kertoa, että vauva syntyy esimerkiksi joulun jälkeen tai syksyllä lehtien pudottua puista.

Jos lapsi haluaa, hänet voi ottaa mukaan tunnustelemaan vauvan potkuja. Myös iltasatua lukiessa voi jutella siitä, että nyt vauvakin kuulee nämä lorut ja laulut.

Lapselle saattaa olla pettymys, ettei vauvasta ole heti leikkikaveriksi. Siksi kannattaa kertoa jo etukäteen, että alkuun vastasyntynyt lähinnä syö, nukkuu ja itkeskelee, ja leikin aika on vasta myöhemmin.

Esikoiselle voi hankkia ennen vauvan syntymää nuken, jolla hän voi harjoitella hoivaleikkejä.

3. Kuinka lapsen temperamentti ja ikä vaikuttavat?

Siinä missä räiskyväluonteinen lapsi saattaa käsitellä uuden perheenjäsenen suurin tunnekuohuin ja nopeasti, hitaasti lämpenevällä asian käsittely voi kestää pitkään ja olla ulospäin huomaamatonta.

Parivuotias uhmaikäinen ja itsenäistymistaitoja vasta harjoitteleva lapsi reagoi usein vahvimmin uuteen tulokkaaseen. Alle kaksivuotias ei ehkä vielä oikein hahmota koko asiaa. Yli nelivuotiaan on helpompi ymmärtää, mistä on kyse.

4. Miksi lapsi ”vauvailee” sisaruksen synnyttyä?

Kyseessä on lapsen keino sopeutua uuteen tilanteeseen ja muistuttaa vanhempia siitä, että hänkin tarvitsee vielä hoivaa. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi lässyttää puhuessaan tai vaatii tuttipulloa. On myös tyypillistä, että jo kuivaksi oppinut lapsi tarvitsee tai haluaa taas vaipan.

Lapsen ”vauvailusta” ei kannata hermostua, sillä vaihe menee usein nopeasti ohi. Vanhempi voi vaikka keinutella lasta sylissään ja hellitellä häntä erityisen paljon. Lasta on kuitenkin hyvä muistuttaa siitä, mitä kaikkea hienoa hän jo osaa.

5. Mikä neuvoksi, kun lapsi haukkuu tai tönii vauvaa?

Osa lapsista osaa pukea kielteiset tunteensa vauvaa kohtaan sanoiksi ja täräyttää, että ”vauva on tyhmä, se pitää palauttaa heti sairaalaan”.

Lapsen kaikenlaiset tunteet kannattaa ottaa vastaan neutraalisti ja lasta syyllistämättä. Voi esimerkiksi sanoa, että ”ymmärrän että sinua harmittaa, mutta vauva on nyt täällä ja me rakastamme teitä molempia”.

Pienet taaperot taas eivät välttämättä osaa sanallistaa harmiaan, jolloin mustasukkaisuus voi näkyä vauvan tai äidin läpsimisenä. Tällöin lapselle on korostettava, että vaikka hänestä tuntuukin pahalta, ketään ei saa satuttaa. Lasta voi auttaa purkamaan kiukkuaan viemällä hänet vaikka ulos, jossa saa riehua tai huutaa pahan mielen pois.

6. Mitä jos lapsi ei näytä tunteitaan lainkaan?

Esikouluikää lähestyvä lapsi saattaa reagoida vauvan syntymään vetäytymällä omiin oloihinsa. Tämä on tyypillistä erityisesti silloin, jos lapsi aistii vanhempien olevan kuormittuneita muuttuneesta elämäntilanteesta. Vaikka käytösmalli on vanhempien näkökulmasta helppo, lasta pitää silti huomioida ja kysellä, kuinka hänellä sujuu.

Lapselle kannattaa antaa aikaa ja tilaa, sillä vauvaan ehtii tutustua myöhemminkin.

7. Kuinka säästää esikoista ylimääräiseltä stressiltä?

Lapsen turvallisuudentunteen säilyttämiseksi vanhempien tulisi noudattaa kasvatuksessa samaa johdonmukaisuutta kuin ennenkin.

Joskus kannattaa hellittääkin, jos se sujuvoittaa arkea. Jos esikoinen sisaruksen synnyttyä saa hieman enemmän ruutuaikaa kuin ennen, se tuskin on maailmanloppu.

Vauvan syntymän aikoihin vanhempaa lasta tulisi säästää muilta suurilta muutoksilta. Esimerkiksi tutista luopuminen, päivähoidon aloittaminen tai omaan huoneeseen siirtyminen olisi hyvä ajoittaa paria kuukautta ennen vauvan syntymää tai jonkin verran sen jälkeen.

Vanhempien ei kannata vertailla lapsia toisiinsa tai vaatia isommalta mallikäytöstä, koska hän on vanhempi. Usein 2–4-vuotias esikoinen vaikuttaa vanhempien silmissä vauvan rinnalla niin isolta, että häneltä helposti odotetaan ikätasoon nähden liikaa.

8. Kannattaako esikoinen viedä päivähoitoon, vaikka äiti olisi kotona?

Sopiva aika päivähoidon aloitukseen riippuu perheen tilanteesta ja lapsen iästä. Mitä vanhempi esikoinen on, sitä enemmän hän hyötyy päivähoidosta.

Mikäli lapsi on jo käynyt päivähoidossa, tuttu ryhmä ja kaverit edustavat hänelle jatkuvuutta. Esikoisen päivähoidon on havaittu tukevan vauvaa hoitavan äidin jaksamista.

Kerhot ja osapäivähoito ovat hyviä vaihtoehtoja pienelle lapselle, joka saattaa vaatia paljon huomiota hoidosta kotiutuessaan.

9. Kuinka ottaisin lapsen mukaan vauva-arkeen?

Jos lapsi haluaa, hän voi osallistua vauvan hoitoon tuomalla vaikka vaippoja tai leikittämällä vauvaa. Usein vauva haltioituu pelleilevästä isosisaruksestaan, mikä taas vahvistaa esikoisen itsetuntoa.

Imetyshetket ovat tyypillisesti vaikeita lapselle, koska silloin äiti on sananmukaisesti kiinni vauvassa. Tällöin lapselle kannattaa varata jotakin erityistä tekemistä. Hänen voi vaikkapa antaa katsoa pätkän lempiohjelmaansa tai äiti voi lukea lapsen valitsemaa kirjaa.

Hyvä idea on myös vain imetyksen yhteydessä esiin kaivettava puuhakori, johon on kerätty leluja tai muuta hauskaa ajanvietettä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä