Uutta tietoa lapsen numeeristen ja kielellisten taitojen kehityksestä – 3 asiaa, jotka vaikuttavat lapsen oppimiseen

Jo hyvin pienet lapset hyötyvät siitä, että he pääsevät osallistumaan aktiivisesti arkiseen toimintaan. Arkitilanteet opettavat kuin huomaamatta.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
Tavallinen kauppareissukin edistää lapsen oppimista.

Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus valottaa, miten pienten lasten numeeriset ja kielelliset taidot kehittyvät. Tutkimuksen tarkastelun kohteena olivat kotiympäristön, vanhempien koulutuksen sekä vanhempien oppimisvaikeuksien myötävaikutus lapsen taitojen kehittymiseen.

– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että jo pienten, alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tehdään kotona monia arkisia asioita, joissa lapsi tutustuu kuin huomaamatta sekä lukumäärien ja numeroiden että kirjainten maailmaan, tutkijatohtori Jenni Salminen toteaa Jyväskylän yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.

Tutkimuksessa seurattiin samoja lapsia 2,5-vuotiaista 6,5-vuotiaiksi. Tuloksissa ilmeni kolme kiinnostavaa seikkaa, jotka vaikuttavat lapsen oppimiseen.

1. Kodin oppimisympäristö

Lapsen varhaisten taitojen kehitys on yhteydessä siihen, minkälaista vastakaikua lapsi kotoaan saa taidoilleen.

Tutkimuksessa havaittiin, että jos lapsen taitojen kehitys oli hidasta, vanhemmat lisäsivät taitojen tukemista lasten ollessa 5–6-vuotiaita. Jos lapsi sen sijaan oli taidoiltaan edistynyt, vapaamuotoinen numeroilla ja määrillä puuhastelu kotiympäristössä väheni.

Ilmiön taustalla voi piillä se, että lapsen omat kiinnostuksenkohteet saattoivat muuttua oppimisen myötä. Myös vanhemmat saattoivat ryhtyä tarjoamaan lapselle uudenlaisia aktiviteetteja, jotka huomioivat sen, että lapsen taidot ovat jo jollain saralla kehittyneet.

Lue myös: Kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon vähintään kolmella eri tavalla, osoittaa tuore suomalaistutkimus

Salmisen mukaan tutkimus vahvistaa, että pienetkin lapset muokkaavat kotinsa oppimisympäristöä.

– Aiemmissa tutkimuksissa lasten taitojen vaikutusta kotiympäristöön on kyllä tarkasteltu koti- ja kouluympäristöissä, mutta vastaavat tutkimukset pienten lasten osalta puuttuvat lähes kokonaan, Salminen toteaa.

2. Vanhempien koulutustaso

Tutkimuksen tuloksista selviää, että äitien korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten parempaan kirjainten tuntemukseen taaperoiässä. Tämän lisäksi korkeakoulutetut äidit lukivat muita useammin yhdessä 5-vuotiaiden lastensa kanssa.

Lue myös: Lukutaito 4-vuotiaana? – varhaisia oppijoita yhdistää yksi selkeä tekijä, toisaalta syytä lukutaidon kiirehtimiselle ei ole

Sekä vanhempien koulutustaso että heidän kokemansa oppimisvaikeudet selittivät osan lapsen taitojen vaihtelusta. Havaittu selitysosuus oli kuitenkin pieni, yliopiston tiedotteessa mainitaan.

3. Vanhempien oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeuksien tiedetään jossain määrin periytyvän sukupolvesta toiseen. Jos vanhemmalla on jokin matemaattinen tai lukemiseen liittyvä oppimisen haaste, nostaa se lapsen todennäköisyyttä kohdata vastaavia oppimisvaikeuksia.

Matemaattisten vaikeuksien periytyvyydestä tiedetään toistaiseksi vähemmän kuin lukivaikeuksista.

Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että vaikutukset näkyvät sekä saman taitoalueen sisällä että sen yli. Esimerkiksi jos vanhempi oli kokenut matemaattisia vaikeuksia, ne ennustivat sekä numeerisia että kielellisiä taitoja lapsella. Vaikutukset ilmenivät joko jo taaperoiässä tai lapsen ollessa 5–6-vuotias.

Tutkijatohtori Salminen toteaa, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Siten voitaisiin ymmärtää paremmin tapoja, joilla sukuriski vaikuttaa lapsen oppimiseen. Samalla ehkä löytyisi sukuriskiltä suojaavia tekijöitä, jotka ovat läsnä lapsen varhaisessa kasvuympäristössä.

Tällä hetkellä matemaattisten vaikeuksien periytyvyydestä tiedetään paljon vähemmän kuin siitä, miten lukivaikeudet periytyvät.

Lue myös: Leikkejä lapsille 0-, 1- ja 2-vuotiaana – nämä puuhat kehittävät perheen pienintä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä