Lastenreuma vaatii pitkäaikaista hoitoa

Lastenreuman hoidossa turvataan normaali kasvu.

Lastenreumaksi kutsutaan niveltulehdusta, joka alkaa alle 16-vuotiaalla ja tulehdus kestää ainakin kuusi viikkoa. Lastenreuman syytä ei tunneta. Todennäköisesti syitä on monia, ja perinnölliset tekijät lisäävät sairastumista joihinkin tautimuotoihin.

Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain noin 100–150 lasta, joista puolet on sairastuessaan alle viisivuotiaita. Lastenreuma ei ole yksi ja yhtenäinen tauti. Nykyisin se jaetaan seitsemään alatyyppiin. Kaikista näistä käytetään nimeä lastenreuma, juveniili idiopaattinen artriitti (JIA).

Ensimmäinen lastenreuman oire on tavallisimmin nivelten aamujäykkyys. Lapset saattavat ontua nivelkivun takia tai he varovat niveliä. Heillä voi olla myös nukkumisvaikeuksia. Joskus polvi tai muu nivel turpoaa niin selvästi, että se on helppo havaita. Lapsi voi olla myös väsynyt ja itkuinen, kuumeinen ja hänellä voi olla ihottumaa.

Lastenreuman vaikeus vaihtelee. Tauti pyrkii kuitenkin pitkittymään ja syövyttämään nivelten rustoa, luuta ja nivelsiteitä. Tämän seurauksena nivelten toiminta on vajavaista. Lastenreumaa sairastavilla voi esiintyä kasvuhäiriöitä.

Lastenreuman hoidon tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu. Lastenreumaa hoidetaan pääosin samoilla lääkkeillä kuin aikuistenkin reumaa. Pitkäaikaisessa hoidossa käytetään yleisesti solunsalpaajalääkkeitä. Tukihoitona tarvitaan kortisonivalmisteita. Raajojen oikeaa asentoa voidaan auttaa ulkoisilla tuilla ja lastoilla. Lapsipotilailla seurataan myös alaleuan ja hampaiden kasvua sekä tutkitaan säännöllisesti silmät. Lastenreumaa sairastavat saavat fysioterapeutilta yksilöllisen ohjelman, jolla pidetään nivelten liikkuvuutta yllä ja vahvistetaan lihaksia.