Minkä ikäisenä lapsi voi oppia hiihtämään? Näin hiihdon opettelu kannattaa aloittaa
Pienen lapsen kanssa hiihtämisessä tärkeintä on rento mieli ja hauskuus. Oikeanlaiset sukset tekevät hiihdosta mukavampaa.
Jo taaperon kanssa voi alkaa opetella hiihtämistä. 2–3-vuotiaan kanssa hiihtämiselle ei kuitenkaan kannata asettaa suuria tavoitteita, vaan ennemminkin kyse on totuttelemisesta suksilla olemiseen ja talvisessa luonnossa liikkumiseen.
– Hiihdon tekniikan oppiminen on mahdollista vasta vähän vanhemmalle lapselle, koska siihen vaaditaan monia erilaisia taitoja. Toki lasten välillä on isoja motorisia taitoeroja, mutta noin 3-vuotiaasta ylöspäin voidaan alkaa harjoitella vähitellen esimerkiksi vuorohiihtoa, Suomen Ladun perheliikunnan hankesuunnittelija Susanne Blomqvist kertoo.
Luisteluhiihtoa, joka vauhdikkuutensa vuoksi kiinnostaa usein lapsia, voi alkaa opetella noin 6-vuotiaana.
– Lapsen motoriset taidot mahdollistavat luisteluhiihdon tekniikan oppimisen keskimäärin eskari-ikäisestä eteenpäin.
Sauvat voi ensin jättää kotiin
Kun lapsi on ensimmäisiä kertoja suksilla, sauvoja ei vielä kannata ottaa mukaan. Mitä vähemmän on asioita, joihin lapsen pitää keskittyä, sitä parempi.
– Ensin opetellaan, miltä suksilla seisominen ja liikkuminen tuntuu, ja sitten edetään pikkuhiljaa varsinaisen hiihdon opetteluun.
Aluksi lapsen kanssa harjoitellaan kävelyä sukset jalassa. Vähitellen mukaan aletaan tuomaan potkuja ja liukua yhden suksen päällä.
Lapsen iästä ja pituudesta riippuu, onko järkevämpää aloittaa hiihdon harjoittelu oikealla ladulla vai omalla pihalla. Pienen lapsen mittasuhteisiin latu-ura on aivan liian leveä, joten pihamaa, jossa on ohut kerros pehmeää lunta, on hyvä paikka harjoitteluun. Liian kovalla lumella tai syvässä hangessa hiihtäminen on vaikeaa.
Jos lapsi on jo ohittanut taaperoiän ja suksen liuku alkaa onnistua, kannattaa suunnata oikealle ladulle hiihtämään. Latu-ura ohjaa suksien suuntaa, jolloin suksia on helpompi hallita.
Vaikka harjoittelu aloitettaisiin kotipihalta, vanhemmankin kannattaa laittaa monot ja sukset jalkaan.
– Kannustaisin vanhempaa olemaan sukset jalassa. Näin lapsi saa hiihtämisestä esimerkkiä ja mallia.
Hiihtämään lapsen kanssa – kannattaa varustautua hyvällä mielellä ja eväillä.
Harjoitelkaa kaatumista etukäteen
Hiihtämistä on hyvä alkaa harjoitella hauskuuden ja erilaisten leikkien kautta. Esimerkiksi tasaisella alustalla hippaleikit suksilla ilman sauvoja tai jalkapallon pelaaminen vain yksi suksi jalassa tekevät suksilla olemisesta tuttua ja kehittävät lapsen tasapainoa.
Lapsi saattaa kuitenkin haluta ottaa mallia aikuisesta ja hiihtää ”oikeasti”.
– Silloin aloitetaan pienistä matkoista, pysähdytään niin usein kuin siltä tuntuu, ihmetellään välillä jäniksen jälkiä ja pyllähdetään lumihankeen. Hiihtämisen pitää olla mukavaa ja miellyttävää.
Kaatumisen ja ylösnousun voi harjoitella etukäteen, koska kaikki kaatuvat suksilla joskus.
– Kiukkua ensimmäisenä aiheuttava juttu on se, kun lapsi kaatuu, eikä pääse ylös.
Kun pyllähdetään nurin, käydään selälleen köllöttelemään ja nostetaan suksen pohjat kohti taivasta. Tämän jälkeen siirretään sukset vierekkäin toiselle puolelle maahan ja noustaan kyykyn kautta ylös.
Lapsen kanssa hiihtämään: päälle lämmintä ja eväät mukaan
Hiihtohetkeen kuuluu rento mieli ja riittävän lämmin vaatetus. Välillä sukset voi ottaa pois jalasta ja mennä lumeen leikkimään, jos siltä tuntuu.
– Ja eväät ehdottomasti mukaan. Voimarusinat taskussa voivat helpottaa kummasti hiihtoretkeä.
Blomqvist ei asettaisi kilometritavoitteita lapselle. 6-vuotias voi jaksaa hiihtää jopa 10 kilometriä, kun lenkkiin on varattu riittävästi aikaa, vaatetta ja evästä, kun taas toiselle saman ikäiselle 1–2 kilometrin hiihtäminen voi olla maksimi.
– Voi ajatella, että lapsen kanssa hiihtämisessä on kyse ennemminkin ulkoilusta sukset jalassa kuin varsinaisesta hiihtämisestä.
Jaa oma kokemuksesi