Apua, lapsi kolautti hampaansa – mitä tehdä, jos maitohammas heiluu tai irtoaa?

Suurin osa hammastapaturmista sattuu liikkumista harjoitteleville taaperoille. Hammasvammoihin kannattaa aina suhtautua vakavasti, sillä maitohampaisiin kohdistuneet tällit voivat vaikuttaa myös tuleviin pysyviin hampaisiin.

Teksti Maria Mäkelä
Kuvat iStock
mitä tehdä, jos maitohammas heiluu tai irtoaa

Pienet tapaturmat ovat liki arkipäivää liikkumista harjoittelevilla taaperoilla ja leikki-ikäisillä. Usein muksahduksista selvitään pipiä puhaltamalla, mutta hampaisiin kohdistuneisiin tälleihin kannattaa suhtautua vakavasti.

Tilastojen mukaan kouluikään ehtineistä peräti yhdellä neljästä on elämänsä aikana ollut hammasvammoja.

– Suurin alttius hammastapaturmille on 2–4-vuotiailla, jotka vasta opettelevat liikkumista ja kehonhallintaa. Toinen piikki on 8–10-vuotiailla, kun lapset aloittavat harrastuksia, kertoo erikoishammaslääkäri Kristiina Oikarinen-Juusola Terveystalosta.

Lapsen kaatuessa isku osuu usein yläetuhampaisiin, jolloin hampaan näkyvä osa eli kruunu helposti lohkeaa. Hammas voi myös siirtyä paikoiltaan, painua sisäänpäin tai irrota kokonaan.

Näin suojaat lasta tapaturmilta – kolme turvavinkkiä
Tiedätkö vaaranpaikat? Näin teet kodista turvallisen, kun lapsi lähtee liikkeelle

Maitohampaillakin on väliä

Onko maitohampaiden vaurioilla väliä, kun ne kuitenkin korvautuvat pysyvillä hampailla useimmiten 13. ikävuoteen mennessä?

– Kaikki maitohampaille sattuneet kolahdukset voivat vaikuttaa pysyviin hampaisiin. Vaikka pysyvät etuhampaat puhkeavat usein vasta 6-vuotissyntymäpäivän jälkeen, ne alkavat kehittyä leukaluun sisällä jo 1-vuotiaalla. Kehitysvaiheessa tulleet tällit voivat aiheuttaa kiillevaurion, joka näkyy puhjenneessa hampaassa kiilteen kuoppina tai värimuutoksia, Oikarinen-Juusola selvittää.

Ennen aikmitojaan irronneen maitohampaan aiheuttamat kudosmuutokset voivat myös vaikeuttaa ja viivästyttää pysyvien hampaiden puhkeamista.

Pysyvien hampaiden kehitys jatkuu vielä vuosia puhkeamisen jälkeen.

– Tapaturma voi pysäyttää tämän kehityksen. Hammas voi säilyä pitkään oireettomana, vaikka sen verenkierto ja hermotus olisivat katkenneet, ja hammas olisi todellisuudessa ontto. Lopulta se voi tulehtua vasta kuukausien tai jopa vuosien kuluttua.

Oikarinen-Juusola suosittelee, että pieneltäkin tuntuvia hammasvammoja käydään näyttämässä hammaslääkärillä paitsi vakuutusyhtiötä varten, myös siksi, että mahdollista jatkohoitoa varten tapaturman välittömät seuraukset on hyödyllistä kirjata ylös.

Lue myös: Helpota lapsen ensimmäisen hammaslääkärikäynnin jännitystä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä