Kummallinen kutina piinaa monia alkukesästä ja aurinkoisella säällä, mutta vaivasta ei tarvitse kärsiä
Ikävää vaivaa voi lievittää kotikonstein.
Jos lapsen iho alkaa kutista voimakkaasti auringonvalolle altistumisen jälkeen, kyseessä saattaa olla aurinkoihottuma.
Aurinkoihottuma eli monimuotoinen valoihottuma on tavallinen kevään ja alkukesän vaiva. Oireet ilmaantuvat usein, kun auringolle altistuu alkukesän aikana ensimmäisen kerran.
Käytännössä aurinkoihottuma johtuu auringon UVA- ja UVB-säteistä. Harvinaisissa tapauksissa valolle voi herkistyä enemmänkin: tällöin jopa loisteputkien valo voi aiheuttaa ihottumaa.
– Tavallisimmillaan ihottuma on kuitenkin alkukesän pulma, joka väistyy, kun iho karaistuu loppukesää kohden, kertoo yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta.
Lagus huomauttaa, että monimuotoinen valoihottuma ei ole varsinaisesti allergia, vaikka aurinkoihottumasta joskus puhutaankin valoallergiana.
– Valoihottumat ovat ryhmä ihottumia, joista monimuotoinen valoihottuma on tavallisin. Käytännössä ihottuma johtuu yliherkkyydestä auringon UVA- ja UVB-säteille. Osa valoihottumista on allergista kosketusihottumaa, joka tarvitsee syntyäkseen lisäksi altistuksen jollekin kemialliselle aineelle, kuten lääkeaineelle, ja valolle.
Karaisu ei kannata
Aurinkoihottuma ilmenee usein voimakkaana kutinana, joka alkaa jopa tunnin tai parin kuluttua auringonvalolle altistumisen jälkeen. Laguksen mukaan vaiva on yleisin nuorilla aikuisilla, mutta siitä kärsii myös moni pienempi lapsi.
– Etenkin alle kouluikäisillä poikalapsilla aurinkoihottuma oireilee usein korvalehdissä. Vaiva kuitenkin helpottaa usein iän myötä, Lagus kertoo.
Vaikka aurinkoihottuma lieventyy usein silloin, kun iho tottuu aurinkoon, Lagus ei suosittele ihon karaisemista aurinkoa ottamalla.
– Auringonvalolta olisi hyvä suojautua, vaikka aurinkoihottumaa ei saisikaan. Myöskään ihon palaminen ei ole koskaan hyvästä, hän huomauttaa.
Aurinkoihottuma voi aiheuttaa kutinaa, turvotusta tai punoitusta
Aurinkoihottumaa tai muita valoihottumia ei ole syytä säikähtää. Laguksen mukaan aurinkoihottuman saaminen ei itsessään lisää esimerkiksi ihosyöpäriskiä.
Usein vaiva menee itsestään ohi. Oireista ei kuitenkaan kannata kärsiä.
– Aurinkoihottuman pahin oire on usein kutina, mutta monimuotoinen valoihottuma voi aiheuttaa myös turvotusta, punoitusta, näppylöitä tai jopa rakkuloita.
Ihon ulkonäöstä ei voi aina päätellä, että ihottuma johtuisi juuri auringosta.
– Voimakas kutina paljastaa kuitenkin, että kyseessä on juuri aurinkoihottuma, Lagus sanoo.
Suojaa iho
Aurinkoihottumasta johtuvaa kutinaa voi lievittää antihistamiineilla, jotka tehoavat usein hyvin kutinaan.
– Mietoja kortisonivoiteita voi käyttää paikallisesti, mutta niiden jatkuvaa käyttöä lapsilla on hyvä välttää. Pitkäaikaisessa käytössä kortisoni voi aiheuttaa ongelmia muun muassa painon ja verensokerin kanssa. Jos lapsi tarvitsee kortisonia pidemmän aikaa kuin parin päivän ajan, käytöstä olisi hyvä keskustella aina lääkärin kanssa, Lagus huomauttaa.
Lääkärin puheille on syytä suunnata muutenkin silloin, jos aurinkoihottuma on hyvin voimakasta tai ihottuman syy ei ole täysin tiedossa.
– Hyvin voimakkaat valoihottuman oireet eivät ole lapsilla kovinkaan tavallisia. Oireista ei kuitenkaan kannata kärsiä kotona, jos apteekista saatavat tuotteet eivät auta, Lagus sanoo.
Parhaiten aurinkoihottumalta ja muilta valoihottumilta välttyy, kun ihon suojaa hyvin.
– Paras tapa suojautua on pysyä varjossa. Aurinkoisella säällä kannattaa pukeutua peittäviin vaatteisiin ja suosia pienilläkin lapsilla hattuja ja aurinkolaseja. Lisäksi pienellä lapsella kannattaa käyttää fysikaalista aurinkorasvaa – riittävästi, ja tarpeeksi usein, Lagus muistuttaa.
Lue myös: Fysikaalinen aurinkosuoja vai sittenkin kemiallinen – paljonko valinnalla on oikeasti merkitystä?
Jaa oma kokemuksesi