Diabeteksen oireet lapsella – reagoi näihin hälytysmerkkeihin

Lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä väsymys ja huono ruokahalu voivat olla lapsen diabeteksen oireita. Joskus tauti alkaa salakavalasti vain vähäisin oirein.

Teksti Saga Wiklund
Kuvat iStock
tunnista lapsen diabetes

Lapsuuden diabeteksen tyypilliset oireet ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä väsymys ja huono ruokahalu. Aina oireet eivät kuitenkaan ole näin selviä: diabetes lapsella voi näkyä myös poikkeuksellisena väsymyksenä, laihtumisena tai / ja kasteluna.

Lapsen oireet voivat kehittyä joko nopeasti tai vähitellen, ja mitä nopeammin niihin reagoidaan, sitä parempi. Jos oireita ei huomata, lapselle voi kehittyä ketoasidoosi, jossa veren happamuus lisääntyy, ilmaantuu vatsakipua, hengitys muuttuu tiheäksi ja lopulta tajunta heikkenee.

Lue myös: Puhkesiko raskausdiabetes? Näin hoidat sen hyvin

Lasten diabetes on melko yleinen

Suomessa on noin 4 000 lapsidiabeetikkoa, ja vuosittain ilmenee useita kymmeniä uusia tapauksia. Diabetes lapsella johtuu hyvin usein haiman insuliinituotannon sammumisesta eli kyse on yleensä tyypin 1 diabeteksesta, jota ei voi ehkäistä. Sen syntyyn vaikuttavat sekä perimä että ulkoiset tekijät, kuten virusinfektiot. Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle ei ole tyypillistä ikää; sairaus voi puhjeta vauvana, kouluiässä tai nuorena aikuisena.

Pieni osa lapsidiabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta; tällöin tautiin on myös olemassa perinnöllinen alttius. Kakkostyypin diabetestä voi pyrkiä ehkäisemään terveellisellä ruokavaliolla ja liikuntaa lisäämällä.

Lue myös: Näin saat lapsen syömään terveellisesti

Diabetes lapsella: Jos herää epäily, vie lapsi lääkäriin

Jos sinulla herää epäily lapsen diabeteksesta, kannattaa lääkäriin hakeutua saman tien. Diabetes lapsella on helppo todeta veritestillä tai virtsakokeella. Diabetekseen sairastunut lapsi ohjataan saman tien lastensairaalaan jatkohoitoon.

Ensivaiheen hoito voi vaatia 1–2 vuorokauden tehohoitojakson, jonka aikana lapsen nestetasapaino, happamuus ja veren glukoosiarvot saadaan korjattua. Lasten diabeteksen hoito muodostuu insuliinipistoksista ja ruokavaliohoidosta, jossa aterioiden hiilihydraattipitoisuuksia pitää tarkkailla.

Lapsen iästä riippuen insuliinia voidaan annostella kahdesti tai useamman kerran päivässä. Nykyiset ”insuliinikynät” mahdollistavat joustavan annostelun kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Myös insuliinipumppujen käyttö on helpottanut diabeteksen hoitoa. Diabeetikkolapsi voi hyvän hoidon ansiosta elää normaalia, täysipainoista elämää.

Suomalaistutkimuksen mukaan D-vitamiinin saanti odotusaikana on tärkeää sekä äidille että syntyvälle vauvalle: raskaana olevan äidin D-vitamiiniaineenvaihdunta vaikuttaa sikiön riskiin sairastua myöhemmin tyypin 1 diabetekseen.

Lähteet: Hannu Jalangon artikkeli Diabetes lapsella (Duodecim
Suomen Diabetesliiton artikkeli lasten diabeteksesta

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä