Lapsen terveys 06.03.2022 Päivitetty 17.01.2024

Hinkuyskä: Miten tauti eroaa rokottamattomalla ja rokotetulla lapsella?

Hinkuyskä aiheuttaa rajuja oireita rokottamattomille lapsille, joten vauvaikäiset ovat suurimmassa vaarassa. Tautia voidaan onneksi hoitaa antibiooteilla.

Teksti
Kia Toivanen
Kuvat
iStock

Hinkuyskä on erittäin tarttuva bakteeriperäinen ylähengitysteiden infektio, joka aiheuttaa rajuja yskänkohtauksia ja hengitysvaikeutta.

Taudin itämisaika on hieman alle viikosta jopa kolmeen viikkoon, ja se voi aluksi muistuttaa tavallista flunssaa. Yskänkohtaukset alkavat yleensä noin viikon kuluttua ensimmäisistä flunssaoireista.

Yskänpuuskien välissä lapsen vointi on kuitenkin yleensä melko normaali, eikä kuumetta ole.

Hinkuyskä on harvinainen sairaus, sillä lapset rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti hinkuyskää vastaan.

Vaikka rokotteen teho ei ole täydellinen, rokotettu lapsi ei sairasta hinkuyskän vaikeaa tautimuotoa.

Täysin rokottamattomat tai vasta osittain rokotetut lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua hinkuyskään.

Suomessa vuosittain hinkuyskä diagnosoidaan vain 10–20 vauvalla.

Hinkuyskä vauvalla – rokottamaton saa vaikeita yskänkohtauksia

Rokottamattoman vauvan hinkuyskä voi aluksi muistuttaa tavallista flunssaa.

Päivien kuluessa vauvan yskä muuttuu yskänkohtauksiksi, joiden aikana vauvan on vaikea saada henkeä. Ihonväri muuttuu kohtauksen aikana sinertäväksi, ja hengitys vinkuu.

Koska vauvan vointi voi olla yskänkohtausten välissä melko normaali, on kohtauksen aikaisia oireita tärkeää kuvailla lääkärissä mahdollisimman tarkasti.

Yskänkohtauksia voi tulla päivän aikana muutamia tai jopa useita kymmeniä, etenkin öisin. Kohtaukset voivat päättyä limaoksenteluun.

Joskus vauvaikäisellä hinkuyskään voi liittyä myös hengityskatkoksia. Tauti onkin kaikista vaarallisin alle 6 kuukauden ikäisille lapsille.

Lue myös: Vauvan yskä on sydäntäraastavaa kuunneltavaa – ”Hunaja ei ole niin tehokas, että riskiä kannattaisi ottaa”

Vauvan voimakkaat yskänpuuskat tai hengityskatkokset vaativat terveydenhuollon ammattilaisen tilannearviota. Lääkärissä on tärkeää kuvailla mahdollisimman tarkasti yskänkohtauksen luonnetta, sillä kohtausten välissä vauva on yleensä hyväkuntoinen.

Hinkuyskädiagnoosin varmistamiseksi otetaan nenänielunäyte. Jos hinkuyskä todetaan, otetaan vauva sairaalaan hoitoon, jossa hengityksen kulku yskänkohtausten aikana saadaan varmistettua.

Tauti voi tulla rokotetullekin lapselle

Myös rokotettu lapsi voi sairastaa hinkuyskän, mutta lievempänä tautimuotona.

Useimmiten kouluikäisenä saatu hinkuyskätartunta oireilee pitkittyneenä kuivana tai limaisena yskimisenä etenkin yöllä. Yskiminen on puuskittaista ja voimakastakin, mutta hengitysvaikeutta ei ole.

Joskus hinkuyskän oireet saatetaan sekoittaa myös epäilyyn astman puhkeamisesta, sillä yskä voi kestää jopa viikkoja.

Jos yskänpuuskat jatkuvat useiden viikkojen ajan, on rokotetunkin lapsen kanssa syytä hakeutua lääkäriin.

Hinkuyskää hoidetaan antibiootilla, joka tehoaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa sen käyttö aloitetaan. Myös muut perheenjäsenet voivat saada antibiootit, jotta lisätartuntoja saataisiin estettyä.

Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskylä, THL

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X