Älä siirrä hammaslääkäripelkoa lapsellesi: ”Lapselle pitää aina puhua positiiviseen sävyyn, vaikka oma kokemus olisikin kielteinen”

Hammashoitopelko on väestötasolla yksi yleisimmistä peloista, joka kulkee sukupolvelta toiselle. Kysyimme asiantuntijalta, millaisia keinoja kierteen katkaisemiseen on niin kotona kuin hammashoitolassakin.

Teksti Elina Viitanen
Kuvat iStock
hammaslääkäripelko: hammaslääkäri tutkii lapsen suuta
Hammaslääkäripelko lapsella voi olla hyvin abstrakti, eikä se liity välttämättä mihinkään toimenpiteeseen.

Hammaslääkäripelko voi siirtyä vanhemmalta lapselle. Tutkimuksen mukaan 21–36 prosenttia suomalaislapsista pelkää hammashoitoa.

Pelko voi olla sisäistä liittyen esimerkiksi lapsen temperamenttiin tai alttiuteen peloille.

Pelko voi syntyä myös ulkoapäin esimerkiksi kivuliaaksi ja pelottavaksi koetusta hammashoitokerrasta.

Lue myös: Hampaiden kiilteen kehityshäiriö voi alkaa jo raskausaikana – syntymähetki näkyy kaikilla hammaskiilteessä

Hammaslääkäripelko voi liittyä kontrollin menettämisen tunteeseen

Suu on herkkä paikka, ja erityisesti lapsilla hammashoitoon liittyy tietty kontrollin menettämisen tunne.

Pelko saattaa syntyä myös vanhempien, sukulaisten ja kavereiden kertoessa omista kielteisistä hammashoitokokemuksistaan, kertoo vastaava hammaslääkäri Olli Nurmi Hammas Mehiläisestä muistuttaa.

– Tästä syystä lapselle olisi aina puhuttava hammashoidosta positiiviseen sävyyn, vaikka oma kokemus olisikin kielteinen.

Lapsen hampaiden kotihoito on kaiken perusta.

Kun arjessa pidetään hyvä huoli lapsen suuhygieniasta, on hammashoito usein kivuttomampaa, eikä paikkaushoidontarvetta ole. Reikiintymätön maitohammas ennakoi hyvää pysyvää hampaistoa.

– Hampaiden hyvä hoito on paras lahja, minkä vanhempi voi lapselleen antaa, Nurmi painottaa.

hammaslääkäripelko: lapsen suu hammaslääkärissä

Hammaslääkäri voi osallistaa lasta omaan hoitoonsa, jotta hän saa itsehallintakokemuksen. Pienestäkin onnistumisesta palkitseminen on tärkeää.

Hammaspesun pitää olla mukavaa

Hampaita on alettava harjata heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua pehmeällä vauvaharjalla ja lastenhammastahnalla.

Lapselle on hyvä antaa alusta asti hammasharja omaan käteen, jolloin hänelle tulee tunne, ettei hampaiden harjaus ole vain vanhempien määräämä pakkopulla.

Vanhemman on kuitenkin tarkistettava 8–12 -ikävuoteen asti, että hampaat on pesty hyvin.

– Hampaiden harjaushetkenä vanhemman tulee olla määrätietoinen, mutta lempeä. Hampaiden harjauksesta kannattaa tehdä mukava läsnäolon hetki ja palkita lapsi harjauksen jälkeen esimerkiksi yhteisellä leikkihetkellä, Nurmi vinkkaa.

Jos hampaiden kotihoidosta ei yrityksistä huolimatta tule mitään, on lapsi hyvä viedä ammattilaisen vastaanotolle, sillä voimakkaaseen vastusteluun voi olla syynä myös kipu.

Lue myös: Mikä avuksi, kun lapsi ei millään suostu hammaspesulle?

Maitohampaiden puhjetessa voi suu olla kipeä, eikä silloin ole tarvetta hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle, kertoo Nurmi.

– Hampaiden pesua voimakkaasti vastustelevan lapsen suuhun on kuitenkin vanhemman hyvä kurkistaa, sillä tietyt sairaudet, kuten tulehdukselliset suolistosairaudet näkyvät suun limakalvoilla.

– Neuvolaikäisen voimakas ientulehdus ja aristavat ikenet kannattaa lähtökohtaisesti tarkistuttaa suun terveydenhuollon ammattilaisella. Myös jos lapsi on kaatunut ja samana iltana aristelee hampaiden pesua, pitäisi hälytyskellojen soida.

Ensimmäisten hammashoitolakäyntien on tärkeää olla mukavia ja turvallisia kokemuksia lapselle.

Vanhemman on hyvä olla mukana erityisesti pienen lapsen hammashoitokäynneillä, sillä oma tuttu läheinen tuo lapselle turvaa vieraassa tilanteessa, vieraiden ihmisten ympärillä.

Käyntiä voi myös pohjustaa esimerkiksi hammashoitoaiheisia satukirjoja lukemalla.

Lue myös: Helpota lapsen ensimmäisen hammaslääkärikäynnin jännitystä

Herkästi pelkovastaanotolle

Paitsi hammashoitomateriaalit ja –tekniikka myös ammattilaisten asenteet ovat parantuneet reilusti viime vuosikymmenten aikana.

Nykyisin koulutuksessa painotetaan kohtaamaan hammashoitoa pelkäävä potilas ja toimimaan herkästi tilanteen vaatimalla tavalla.

– Jos kyseessä on laajaa hoitoa tai lapsen yleisterveyttä uhkaava tila, saatetaan pelkäävä lapsi nukuttaa hoidon ajaksi. Hammaslääkäripelon hoidossa anestesia ei kuitenkaan ole ensisijainen hoitokeino, vaan hammaslääkäripelon huomioiva vastaanottokäynti.

Hammaslääkäripelon huomioivalla vastaanotolla luottamus rakennetaan kiireettömässä ympäristössä osallistaen lasta omaan hoitoonsa, jotta hän saa itsehallintakokemuksen.

Lapsi voi esimerkiksi kokeilla, miltä peili tuntuu kädessä. Pienestäkin onnistumisesta palkitseminen on tärkeää.

Varsinkin pienillä lapsilla pelkokokemus on hyvin abstrakti, eikä se liity välttämättä mihinkään toimenpiteeseen.

– Pelon kohteesta keskustellaan, eikä lasta koskaan yllätetä, vaan kaikki mitä tehdään, käsitellään ennalta yhdessä. Lisäksi hoidon on oltava kivutonta, eli puudutuksen on oltava hyvä. Lapselle on myös mahdollista antaa rauhoittavaa lääkitystä, joka rentouttaa, poistaa ahdistusta ja hieman heikentää muistikuvia hammashoidosta, Nurmi listaa.

Käynti käynniltä hammaslääkäripelko usein lievenee tai ainakin muuttaa muotoaan niin, että pelon kanssa pystyy elämään.

Tällöin hoitotilanne saattaa vielä jännittää, mutta lapsi pystyy käymään vastaanotolla ilman suurta stressiä tai pakokauhua, ja luottamaan hoitohenkilökuntaan.

Tällöin hoitokerrat eivät pelon vuoksi turhaan peruunnu, hoidontarve ei kasaannu ja lapsen suu pysyy terveenä.

Anna.fi: Keltaiset hampaat voivat johtua ruoasta, mutta joskus tumma sävy kielii myös salakavalasta tulehduksesta – hammaslääkäri kertoo, mitä tehdä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä