Lapsi aina sairaana? Lääkäri arvioi kuusi keinoa, joiden väitetään auttavan kierteen katkaisemisessa
Osa flunssantorjuntavinkeistä on aivan huuhaata. Lastenlääkäri kertoo, millä keinoilla tautikierteen voi yrittää torjua, ja mitkä neuvot kannattaa unohtaa.
Tuntuuko siltä, että päiväkoti-ikäinen lapsi on jatkuvasti sairaana ja pois päivähoidosta? Tautikierre piinaa monia etenkin silloin, kun perheessä on 1–3-vuotiaita lapsia.
Kysyimme lastentautien erikoilääkäriltä, Tero Kontiokarilta, mitkä vinkit flunssakierteen katkaisemiseen ovat oikeasti hyödyllisiä – ja mitkä taas eivät.
Lue myös: Pitääkö lapsi opettaa niistämään? Kysyimme asiantuntijalta
1. Kannattaako tyynyliinat vaihtaa päivittäin, jos perheessä on flunssaa?
Kontiokari muistuttaa, että erite, jota lapsi yskii, on tartuttavampaa ja sisältää enemmän viruksia kuin kuiva materiaali kuten tyynyliina.
– En oikein jaksa uskoa, että tyynyliinan vaihtamisella olisi suurempaa merkitystä tartuntojen vähentämisessä. Tartunnat tapahtuvat ilman välityksellä tai eritteiden kautta. Ei siihen tyynyliinaa tarvita. Pitäisi vaihtaa kokonaan eri asuntoon, hän toteaa.
2. Pitäisikö jokaisella perheessä olla oma käsipyyhe?
– Tässä voisi olla ideaa, jotta virukset eivät kulkeutuisi muiden perheenjäsenten käsien kautta kasvoille tai suuhun. Varsinkaan kasvoja ei kannatta pyyhkiä samaan pyyhkeeseen, jota sairastunut käyttää.
Tutkimuksissa on todettu, että varsinkin käsihygieniasta huolehtiminen on päiväkodeissa tärkein keino ehkäistä virusten tarttumista.
Esimerkiksi vaipanvaihtopisteen pitäisi olla erillinen siitä tilasta, missä muuten oleskellaan. Mahataudit tarttuvat eritteiden lisäksi myös ilman välityksellä.
3. Kannattaako hammasharja vaihtaa taudin jälkeen?
– Eräässä tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö potilaiden hammasharjoista nielutulehdusta aiheuttavaa A-streptokokkibakteeria. Kymmenellä prosentilla potilaista bakteeria löytyi harjasta, Kontiokari kertoo.
A-streptokokin aiheuttamaan nielutulehdukseen eli angiinaan määrätään antibioottia, jolla bakteeri nujerretaan. Kontiokarin mukaan on siis mahdollista, että bakteeritartunnan saisi uudestaan hammasharjasta.
– Pidän hyvänä ideana sitä, että hammasharjan vaihtaa viimeisenä hoitopäivänä, jos on sairastanut angiinaa.
Virustautien välttämiseen sama keino ei kuitenkaan tepsi.
4. Voiko runsaalla juomisella lyhentää tautia?
Joskus törmää ohjeisiin siitä, että runsas juominen huuhtelisi kurkkua ja voisi siten lyhentää taudin kestoa. Kontiokari suhtautuu väitteeseen epäillen.
– En uskalla luvata, että se lyhentäisi taudin kestoa, mutta runsas juominen flunssassa on muuten järkevää.
Kun ihminen erittää paljon limaa, nestettä poistuu samalla kehosta. Kehosta poistuneen nesteen paikkaaminen juomalla on suotavaa, etenkin silloin, jos potilaalla on flunssaoireiden lisäksi kuumetta.
5. Pitäisikö sairaalta henkilöltä estää pääsy keittiöön?
– Kunhan sairas henkilö ei yski ruokien päälle, käsittele ruokaa tai osallistu ruoanlaittoon, ei ole ongelmaa, Kontiokari toteaa.
6. Pitääkö sairaalle järjestää oma wc?
– En näe tälle flunssan yhteydessä tarvetta – harvalla myöskään on mahdollisuutta moiseen. Noroviruksen kohdalla asiaa voi harkita. Virus kuitenkin tarttuu herkästi myös ilmateitse, kun joku esimerkiksi oksentaa sisätilassa, Kontiokari toteaa.
Flunssaviruksista enterovirukset voivat tarttua myös ulosteen välityksellä. Enterovirukset aiheuttavat muun muassa enterorokkoa tai flunssan kaltaisia oireita.
Tauti jää parantumisen jälkeen suolistoon, ja sitä voi erittyä kuusikin viikkoa.
– Tässäkin kohtaa hyvä käsihygienia eli käsipesu vessassa käynnin jälkeen on oleellista.
Pienet lapset sairastavat paljon
Kontiokari kertoo, että päiväkoti-ikäisellä lapsella voi normaalisti olla jopa joka kolmas päivä jokin hengitystieinfektio tai suolikanavaoire. Näin selvisi tutkimuksessa, jossa seurattiin oululaislapsia.
– Emme olleet uskoa asiaa todeksi, mutta vanhempien ilmoituksen mukaan näin oli.
Vaikka monista lapsiperheistä saattaa tällä hetkellä tuntua, että lapset sairastelevat paljon, on Kontiokarin mukaan palattu koronan jälkeen normaaliin.
– Koronatartuntojen ehkäisemisen vuoksi muutkaan taudit eivät päässeet jylläämään. Keinot olivat kuitenkin melkoisen rankat.
Kotiliesi.fi: Tiesitkö? Jännityspäänsäryn taustalla on yleensä oikeasti migreeni
Jaa oma kokemuksesi