Lasten ylipaino on yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa, osoittaa suomalaistutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä maaseutumaisilla asuinalueilla kuin kaupungeissa.

Havainto koskee alle kouluikäisiä, alakouluikäisiä sekä yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria.

Tulos perustuu yli puolen miljoonan 2–16-vuotiaan paino- ja pituustietoihin, jotka on kerätty vuonna 2019 neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa.

Suurimmillaan alueelliset erot näkyvät alakouluikäisten mittaustuloksissa. Ikäluokan maaseudulla asuvista pojista 36 prosenttia oli ylipainoisia, kun taas kaupungissa vastaava lukema oli 26 prosenttia.

Harvaan asuttujen seutujen alakouluikäisistä tytöistä 24 prosenttia oli ylipainoisia. Kaupungissa lukema oli 16 prosenttia.

Myös lihavuus oli sekä tyttöjen että poikien osalta tavallisempaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Maaseudun alakouluikäisistä pojista 14 prosenttia oli lihavia, mutta kaupungissa seitsemän prosenttia. Tytöillä vastaavat lukemat olivat kuusi ja kolme prosenttia.

Mistä alueelliset erot johtuvat?

Asuinalueen vaikutusta lasten painoon on tutkittu ennenkin. Esimerkiksi Turun yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että huono-osaisiksi luokitelluilla asuinalueilla asuminen altistaa alle kouluikäiset lapset ylipainolle ja epäsuotuisalle painonkehitykselle.

Tiedotteessa todetaan, että alueellisia eroja selittävät muun muassa väestön koulutus- ja tuloerot sekä mahdollisuudet terveyttä edistäviin ruoka- ja elintapavalintoihin.

Tytöillä esiintyy vähemmän ylipainoa ja lihavuutta kuin pojilla.

Tiedotteessa maaseutumaisen asuinympäristön kerrotaan vähentävän lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia myös etäisyyksien takia. Etäisyydet maaseudulla ovat usein niin pitkiä, että lasten itsenäinen liikkuminen jalan tai polkupyörällä on vaikeaa.

Samalla etäisyyksien taittamiseen kuluva aika on pois lasten vapaa-ajasta. Yhtäältä maaseudulla luonto ja metsät ovat lähellä, toisaalta rakennettuja liikuntapaikkoja tai järjestettyä harrastustoimintaa on yleensä vähemmän kuin kaupungeissa.

Elintapoihin voidaan vaikuttaa

Perhetaustasta ja asuinalueesta johtuvia eroja tasataan sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuria kehittämällä päiviin voidaan lisätä aktiivisuutta ja liikuntaa.

THL kuitenkin mainitsee erikseen, että harrastustoiminnan kehittämisessä ja järjestämisessä täytyisi huomioida myös koulukuljetuksella kulkevat lapset ja nuoret.

THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki toteaa tiedotteessa, että terveyttä edistävien elintapojen tukemiseksi tarvitaan toimia koko maassa.

– Yksittäiset toimet eivät riitä, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä, toimia yhteiskunnan eri sektoreilla sekä poliittisia päätöksiä. Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten elinympäristöä niin, että se tukee ja helpottaa terveyttä edistäviä valintoja.

Lue myös: Tutkimus haastaa vanhat näkemykset lasten painoindeksistä – osa tutkijoista hermostui: ”Saimme suorastaan vihamielistä palautetta”