Suomalaiset lapset käyttävät maitotuotteita enemmän kuin suositellaan – onko se hyväksi vai pahaksi?

Maitoa perinteisesti pidetään terveellisenä raaka-aineena, mutta maitotuotteiden liiallisessa käytössä on haittapuolensa.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
maitotuotteet
Suosituksia runsaampi maitotuotteiden käyttö on sekä terveys- että kestävyyskysymys.

Vähärasvaiset maitotuotteet kuuluvat Suomessa virallisiin ravitsemussuosituksiin. Leikki-ikäisille suositellaan 4 desilitraa maitovalmisteita ja yhtä viipaletta juustoa päivässä. Kouluiästä alkaen koko perheelle suositellaan 5–6 desilitraa maitotuotteita ja 2–3 viipaletta juustoa per päivä.

Suomalaislapset kuitenkin käyttävät maitotuotteita enemmän kuin suositellaan, osoittaa Dagis-tutkimus. Tutkimukseen osallistuneet 3–6-vuotiaat käyttivät keskimäärin maitovalmisteita noin 5 dl päivässä. Lisäksi maitoa saadaan ruuista ja leivonnaisista, mikä nostaa kokonaismäärää.

Voiko maitotuotteiden nauttiminen yli suositusten olla haitallista?

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti, FT Maijaliisa Erkkola on monivuotisen Dagis-tutkimushankkeen varajohtaja. Hän vastaa tutkimuksessa kerätystä ravintodatasta.

– Suosituksia huomattavasti runsaampi maitotuotteiden kulutus helposti yksipuolistaa muuta ruokavaliota, jolloin muiden ruokien sisältämät tärkeät ravintoaineet voivat jäädä saamatta, Erkkola toteaa.

Maitotuotteet edistävät terveyttä – tietyin ehdoin

Maidon rasvasta kaksi kolmasosaa on kovaa rasvaa. Erkkola kertoo, että lapset saavat 31 prosenttia tyydyttyneestä rasvasta juuri maitotuotteista, jotka siten ovat suurin yksittäinen tyydyttyneen rasvan saantilähde.

– Maito, piimä, jogurtti ja viili saisivat sisältää enintään 1 prosentin rasvaa, ja juustoista tulisi valita enintään 17 prosenttia rasvaa sisältäviä tuotteita. Juustoissa tulee valita vaihtoehto, joka sisältää vähemmän suolaa.

Maitotuotteiden sisältämät kalsium ja jodi ovat lapsen terveydelle ja normaalille kasvulle elintärkeitä. Myös D-vitamiini, jota Suomessa lisätään enemmistöön nestemäisistä maitovalmisteista, on tärkeä maidosta saatava ravintoaine.

Useat tutkimukset osoittavat, että osa suomalaislapsista ei saa ravinnostaan tarpeeksi D-vitamiinia ja rautaa. Suomessa lapsille suositellaan D-vitamiinilisää ympärivuotisesti 18 vuoden ikään saakka, mutta suositus ei kaikilla toteudu. Maitoon lisätty D-vitamiini tulee siis monille tarpeeseen. Toisaalta runsas maitotuotteiden käyttö heikentää samalla aterialla saadun raudan imeytymistä. Siksikin maidon määrä ruokajuomana on hyvä pitää kohtuullisena.

Salakavala sokeri ja kaksipiippuinen proteiini

Erkkola huomauttaa, että lasten käytetyimpiin maitovalmisteisiin on usein lisätty sokeria. Sokeroidut maitotuotteet ovatkin lasten ruokavaliossa merkittävä lisätyn sokerin lähde.

– Jopa neljännes lisätystä sokerista tulee 3–6-vuotiailla maitotuotteista, Erkkola toteaa.

Maitotuotteita valitessaan vanhemman kannattaa siis suosia paitsi vähärasvaisia, myös sokeroimattomia vaihtoehtoja.

Sen sijaan proteiinin saanti on Suomessa keskimäärin riittävää. Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisia proteiinirahkoja, mutta lapsille runsasproteiinisia maitotuotteita ei suositella päivittäiseen käyttöön.

– Lasten liiallinen proteiinin saanti rasittaa munuaisia. Sama toki pätee aikuisiin.

Erkkola lisäksi muistuttaa, että liiallinen eläinproteiinin saanti on lapsilla yhteydessä ylipainoon.

Maitotuotteet ovat myös kestävyyskysymys

Planetaarinen ruokavalio on kasvikuntaa painottava ruokavalio, jossa korostetaan proteiinin lähteinä palkokasveja, kalaa ja pähkinöitä. Se on The Eat Lancet -komission esittämä ruokavaliomalli ihmisten terveyden takaamiseksi ympäristön kestävyyden rajoissa.

Planetaarisen ruokavalion lautasmallissa liha- ja maitotuotteet saavat huomattavasti pienemmät siivut kuin mihin Suomessa on totuttu. Dagis-tutkimus osoittaakin, että maitotuotteiden käyttö ylittää reilusti planetaarisen ruokavalion asettamat raja-arvot.

– Sekä punaisen lihan että maitotuotteiden kulutus on noin viisinkertaista planetaariseen ruokavalion tavoitteeseen verrattuna, Erkkola kertoo.

Lue myös: Lapsi ja kasvisruokavalio: ota huomioon  nämä asiat

Mitä vegaanilapsi todella syö? Tällainen on syntymästään saakka vegaanin 1-vuotiaan ruokaviikko

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä