Mononukleoosiin eli pusutautiin sairastuvat lähes kaikki – Näin tauti oireilee
Mononukleoosi, eli pusutauti on viruksen aiheuttama kuumetauti, johon liittyy yleensä myös nielurisatulehdus ja imusolmukkeiden suureneminen. Lähes kaikki suomalaiset saavat tartunnan ja puolet heistä sairastavat sen jo alle viisivuotiaana.
Mononukleoosi on rauhaskuume, jonka aiheuttaa yleensä Epstein-Barrin virus (EBV). Virus siirtyy ihmisestä toiseen syljen välityksellä. Tästä tulee myös taudin lempinimi, pusutauti.
Taudin oireet ja toteaminen: Pusutauti on nuorena lievempi
Pusutaudin tyypillisimpiä oireita ovat kuume ja yleinen huonovointisuus. Yleensä tautiin kuuluu myös nielutulehdus ja suurentuneet imusolmukkeet. Joka viidennellä esiintyy myös luomien turvotusta ja joka kymmenes kärsii pilkkuihottumasta.
Joskus pusutauti voi aiheuttaa lihas- tai vatsakipuja. Yleensä tauti paranee itsestään 1–3 viikon kuluessa. Osalla potilaista voi esiintyä paranemisen jälkeen vielä pitkään väsymystä.
Taudin oireet ovat yleensä lievemmät, mikäli sen sairastaa lapsena. Alle kouluikäisillä mononukleoosi aiheuttaa yleensä vain muutaman päivän kestävän flunssan ja kuumetta. Osalla tauti voi olla lähes täysin oireeton ja siksi pusutauti jääkin monesti tunnistamatta.
Pusutauti voidaan testata joko nielusta otettavalla pikatestillä tai verikokeella. Verikoe näyttää myös sen, onko ihminen joskus aiemmin sairastanut kyseisen taudin. Jos tauti on jo kerran ollut, sitä ei tarvitse enää uudestaan epäillä, sillä virus jää kaikilla tartunnan saaneilla eliniäksi selkäytimen hermosoluihin.
Pusutauti tarttuu herkästi
Pusutauti tarttuu syljen välityksellä yskittäessä, aivastettaessa tai suudeltaessa. Taudin itämisaika on tavallisesti 1–3 viikkoa, mutta se voi olla pidempikin.
Pusutaudin tarttumista on oikeastaan mahdotonta estää, sillä se voi tarttua myös oireettomalta henkilöltä, joka on sairastanut taudin jo kauan aiemmin. Virus voi tarttua myös välillisesti esineiden kautta, esimerkiksi hammasharjasta, tyynyistä, astioista tai lasten kohdalla leluista.
Lähes kaikki päiväkodissa olevat lapset todennäköisesti saavat viruksen. Myös teini-ikäiset ovat tyypillisimpiä taudin saajia, sillä silloin yleensä sylki vaihtuu suudelmien välityksellä.
Yleensä viimeistään keski-ikään mennessä kaikki suomalaiset ovat sairastaneet mononukleoosin.
Mononukleoosi edellyttää lepoa – muuta hoitoa ei ole
Pusutautiin ei ole parantavaa lääkettä. Parantumiseen auttaa lepo ja aika. Tulehduskipulääkkeillä voi ainoastaan helpottaa oloa.
Tärkeintä olisi tunnistaa, että kyseessä on pusutauti, eikä esimerkiksi streptokokin aiheuttama angiina, johon tarvitaan antibioottihoito. Joskus nämä kaksi tautia voivat toki olla myös samaan aikaan. Lääkärissä otetut testit antavat varmuuden asialle.
Koska mononukleoosi on kuumetauti, kehon nesteytyksestä olisi äärimmäisen tärkeää pitää hyvää huolta. Tämä saattaa kuitenkin olla haastavaa etenkin silloin, jos nieleminen on vaikeaa.
Joskus pusutauti voi olla sitkeäkin ja lepoa voi rajuimmissa tapauksissa tarvita jopa kuukauden verran.
Mononukleoosi – Koska lääkäriin?
Mononukleoosi diagnosoidaan verikokein. Mikäli kuume ja kurkkukipu jatkuvat monta päivää, lääkärissä olisi hyvä käydä testaamassa, onko kyseessä varmasti pusutauti, vaiko jokin antibioottihoitoa vaativa tauti.
Jos kurkun kipu tai turvotus vaikeuttaa hengitystä, syömistä ja juomista, tulee hakeutua lääkärin hoitoon. Hoitona voi olla nesteytys. Tulehdusta ja turvotusta voidaan hoitaa kortisonilla.
Kehoa on tärkeää kuunnella, sillä pusutauti voi johtaa muun muassa aivokuumeeseen, oireettomaan maksatulehdukseen tai pernan laajenemiseen. Tauti on siis syytä ottaa vakavasti. Vakavia oireita esiintyy lähinnä silloin, jos taudin sairastaa yli 25-vuotiaana.
Lue myös: Suomessa löydetty geenivirhe voi aiheuttaa vakavan mononukleoosin
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveystalo
Jaa oma kokemuksesi