Nokkosihottuma lapsella on harvinaisempi kuin aikuisella – sairaus oireilee tavalla, joka on helppo tunnistaa
Nokkosihottuma lapsella oireilee samoin kuin aikuisella. Lääkäriin ei tarvitse mennä kuin kahdessa tapauksessa.
Nokkosihottuma tunnetaan myös nimillä nokkosrokko ja urtikaria. Taudin suomenkieliset nimet kuvaavat hyvin, mistä on kyse: iholle nousee nokkosen polttamia muistuttavia läiskiä ja paukamia, jotka kutisevat.
Nokkosihottuma lapsella oireilee samoin kuin aikuisella, kertoo lastentautien erikoislääkäri ja lasten allergologi Marja Ruotsalainen.
Lue myös: Ihottumaa, hilseilyä, kuivuutta? Näin hoidat vauvan ihoa
Paukamat nousevat iholle vain minuuteissa ja häviävät viimeistään vuorokauden sisällä, usein jopa parissa tunnissa. Ne myös vaihtavat paikkaa iholla. Koska mikään muu ihosairaus ei oirehdi samalla tavalla, on diagnoosi yleensä helppo tehdä.
Mistä nokkosihottuma johtuu?
Nokkosihottuma syntyy, kun ihoon vapautuu tulehdusvälittäjäaineita. Näin voi käydä virusinfektiosta tai altistuksesta kylmälle, kuumalle tai auringonvalolle.
Myös ihoon tulleeseen piirto- tai raapaisujälkeen voi nousta nokkosihottumaa. Hikoilukin voi aiheuttaa oireilua.
Nokkosihottuma lapsella puhkeaa pääasiassa kahdesta eri syystä.
– Tärkein nokkosihottuman aiheuttaja ovat infektiot, joita lapset sairastavatkin varsin paljon. Myös ruoka-aineet voivat aiheuttaa nokkosihottumaa, Ruotsalainen sanoo.
Yksittäisen nokkosihottuman taustalla ei silti yleensä ole allergiaa.
Nokkospaukamien lisäksi voi esiintyä turvotusta huulissa, kielessä, käsissä tai silmäluomissa.
Nokkosihottuman hoito ja ehkäisy
Nokkosihottumaa hoidetaan antihistamiinilla.
– Antihistamiinia on nykyisin saatavilla käsikauppavalmisteinakin apteekista. Annostelu on iänmukaista.
Sen sijaan ihon paikallishoidosta ei ole apua.
Jos lapsella puhkeaa nokkosihottuma, lääkäriin ei yleensä tarvitse lähteä.
– Yksittäinen oiretilanne ei vaadi lisätutkimuksia, ellei kyseessä ei ole tilanne, joka johtuu vaikeasta allergisesta reaktiosta tai anafylaksiasta.
Lääkäriin on syytä hakeutua silloinkin, jos antihistamiinilääkitys ei tehoa.
Nokkosihottuma lapsella hoidetaan antihistamiinilla.
Äkillinen nokkosihottuma voi toki säikäyttää, vaikkei vaiva olekaan vaarallinen.
– Toki vanhemmat voivat käyttää lasta lääkärin vastaanotolla, jos tilanne heitä huolestuttaa, Ruotsalainen lisää.
Tavanomaista nokkosihottumaa ei voi ehkäistä. Vaivan ehkäisy on mahdollista ainoastaan, jos ihottuman taustalta löytyy jokin aiheuttaja tai pahentava tekijä.
Lue myös: Miksi vauvan vaatteet kannattaa pestä hajusteettomalla pesuaineella? Asiantuntija vastaa
Valitettavasti nokkosihottuma lapsella voi kroonistua kuten aikuisellakin. Kroonisesta nokkosihottumasta puhutaan, jos oireet kestävät kuusi viikkoa.
Kroonistunut nokkosihottuma pitää aina tutkia.
Nokkosihottuma lapsella on harvinaisempi kuin aikuisilla
Vaikka taudinkuva on pitkälti sama iästä riippumatta, vaiva on aikuisilla yleisempi kuin lapsilla. Sairautta esiintyy eniten nuorilla aikuisilla ja kolmekymppisillä.
– Esiintymishuippu on 20–40-vuotiailla, Ruotsalainen toteaa.
Nokkosihottuma on kuitenkin sangen yleinen sairaus. Jopa viidennes saa sen ainakin kerran elämässään.
Tulehdukset, tulehduskipulääkkeet, stressi ja fyysinen rasitus voivat pahentaa oireita. Niinpä mahdolliset infektiot kannattaa hoitaa, ja hammasterveydestä huolehtiminen on suositeltavaa.
Lähde: Terveyskirjasto, lastenallergologi Marja Ruotsalaisen haastattelu
Lue myös: Onko lapsellasi atooppista ihottumaa? Rasvaa, kylvetä ja vältä ihon ärsyttämistä
Jaa oma kokemuksesi