Ruokamyrkytys vai vatsatauti? Näin tunnistat, kummasta taudista on kyse

Eri vatsatautien erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Paras vatsatautiruoka löytyy herkkuhyllyltä.

Teksti Anna Ferrante
Kuvat iStock
Ruokamyrkytys vai vatsatauti? Lapsi makaa säyngyssä kipeänä.
Kun lapsi oksentaa ja ripuloi, ei tärkeintä on taudin alkuperästä riippumatta hyvä nesteytys ja menetettyjen suolojen korvaaminen.

Vatsataudin vierailu ei tunnetusti ole niitä hohdokkaimpia hetkiä lapsiperheen elämässä. Onko tämä noroa, on usein ensimmäinen kysymys, joka vanhemman mieleen nousee, kun lapsi alkaa oksentaa ja ripuloida. Ruokamyrkytys vai vatsatauti, pohditaan.

Huolen ja likapyykin lisäksi vatsatauti aiheuttaa vanhemmissa pelkoa siitä, että pöpö kiertää koko perheen. Hartaana toiveena yleensä on, että kyseessä olisi jokin huonommin tarttuva suolistoinfektio, kuten ruokamyrkytys.

Siinä onkin ensimmäinen ja ehkä luotettavin vihje, jolla ruokamyrkytys vai vatsatauti -kysymykseen löytyy vastaus: tarttuvuus.

– Kun perheessä joku sairastuu norovirukseen, virus yleensä kiertää koko perheen, sillä vatsatauti on erittäin herkästi tarttuva, vahvistaa lastentautien erikoislääkäri Kaija Hartiala lääkärikeskus Mehiläisestä.

Näin on hänen mukaansa erityisesti silloin, jos ensimmäinen sairastunut on lapsi.

Oksennuksia siivotessaan vanhemmat väistämättä altistuvat virukselle. Hyvin pieni määrä noroviruksia, vain noin 100 virusta riittää tartuntaan. Kun ottaa huomioon, että grammassa ripuliulostetta on miljardeja viruksia, pääsee hyvin jyvälle tarttuvuuden ärhäkkyydestä.

Lue myös: Kaksplussan tautiturnaus – paljonko perheesi saa pisteitä?

Ruokamyrkytyksessä ripuli on yleensä lyhytkestoista

Ruokamyrkytykset sen sijaan ovat bakteerien aiheuttamia suolistoinfektioita eivätkä juurikaan tartu ihmisestä toiseen. Oireet ovat kuitenkin usein hyvin samankaltaiset kuin norossa: rajua oksentelua, vatsakramppeja, pahoinvointia, joskus myös kuumetta. Lihakset saattavat molemmissa taudeissa kipeytyä.

Myös eroja löytyy.

– Ruokamyrkytyksissä ei välttämättä esiinny ripulia, ainakaan pitkäkestoisesti. Noroviruksen tyyppioire taas on vetinen ripuli, joka voi olla rajuakin, Hartiala kertoo.

Ruokamyrkytys on nimensä mukaisesti myrkytystila, joka johtuu bakteerien tuottamasta toksiinista eli myrkystä ruuassa.

Se on siis eri asia kuin ruuassa olevien bakteerien aiheuttama suolistotulehdus. Oireet ovat tosin näissäkin tapauksissa hyvin samankaltaiset ja nimitystä ruokamyrkytys käytetään usein myös bakteeri-infektioista, kun se voidaan yhdistää pilaantuneen ruuan syömiseen.

Bakteeri-infektiot voivat tarttua ihmisestä toiseen, mutta eivät niin hanakasti kuin norovirus. Bakteerien aiheuttamalle vatsataudille on erityisen tyypillistä kuume, joka voi käydä korkeallakin. Myös vatsakivut ja ripuli ovat yleisiä bakteeriperäisen vatsataudin oireita.

– Bakteeri-infektioissa esiintyy hyvin usein kuumetta, norossa vähemmän, Hartiala vertaa.

Bakteerien aiheuttamalle vatsataudille on tyypillistä korkea kuume.

Norovirus on talven ja kevään riesa

Myös vuodenaika voi antaa osviittaa siitä, mikä tautityyppi mahdollisesti on kyseessä. Noroviruksen ”kulta-aikaa” ovat yleensä talvi- ja kevätkuukaudet, muita vatsatauteja sen sijaan esiintyy tasaisemmin pitkin vuotta.

Ruokamyrkytykset piinaavat erityisesti kesän lämpimillä säillä, kun herkästi pilaantuvia ruokia unohtuu huoneenlämpöön.

– Tänä vuonna pahin noroepidemia osui helmi-huhtikuuhun eli samoihin aikoihin koronahuipun kanssa. Monessa perheessä nämä tulivat aivan peräkkäin, Hartiala kertoo.

Bakteeri-infektioista Hartiala nostaa erityisesti esiin kampylobakteerin aiheuttaman taudin. Sen voi saada esimerkiksi raa’asta, pilaantuneesta tai huonosti kypsennetystä ruuasta kuten siipikarjasta tai pastöroimattomasta maidosta tai saastuneesta juomavedestä.

Kampylobakteeri-infektion oireita ovat kovat vatsakivut, verinen ripuli, oksentelu, päänsärky ja kuume. Tauti paranee yleensä noin viikossa, mutta toisinaan päälle jää pitkittynyt ripuli.

Jos missä tahansa vatsataudissa ripuli pitkittyy, lapsi on Hartialan mukaan hyvä käyttää lääkärissä, jossa otetaan ulostenäyte pcr-menetelmällä.

Jos aiheuttajaksi todetaan kampylobakteeri, se on tärkeä hoitaa antibiooteilla, sillä kampylon harvinainen mutta mahdollinen jälkitauti on Guillain-Barrén oireyhtymä, polyradikuliitti eli monihermojuuritulehdus, joka pahimmilaan voi johtaa hengityskonehoitoon.

Lue myös: ”Oksennus valui pitkin rappusia alakertaan” – perheiden kamalimmat vatsatautikokemukset

Ruokamyrkytys vai vatsatauti? Sipsit ovat hyvää ruokaa molemmissa taudeissa

Yleisesti ottaen niin norot, bakteeri-infektiot kuin ruokamyrkytyksetkin paranevat itsestään muutamassa päivässä ja viimeistään viikossa. Tärkeää on oireenmukainen hoito ja nesteytys.

– Ripulin ja oksentelun aikana lapsi menettää sekä nestettä että suolaa. Molempien korvaaminen on tärkeää.

Monille lapsille eivät maistu valmiit suola-sokeriliuokset, sillä niiden maku ei ole kovin herkullinen. Hartialalla on parempi ja maistuvampi vinkki vatsatautipotilaan hoitoon:

– Lastenlääkärit suosittelevat juomaan sokerisia mehuja ja syömään perunalastuja vatsataudin aikana. Sipseistä saa suolaa ja koska ne ovat kuivattua perunaa, niillä on erinomainen ominaisuus imeä nestettä suolistosta. Lisäksi ne maistuvat useimmille lapsille vatsataudinkin aikana.

Sipsien epäterveellisyydestä tai ravintoköyhyydestä ei Hartialan mukaan tarvitse kantaa huolta.

– Useat vanhemmat ovat huolissaan, ettei lapsi syö taudin aikana kunnon ruokaa, mutta tauti kääntää aineenvaihdunnan sellaiselle tolalle, ettei elimistö edes käytä hyväkseen ravintoaineita, kuten proteiinia. Kun tauti on päällä, tärkeää on saada menemään alas edes jotakin, nestettä ja sopivasti suolaista ja sokeria.

Lähteet: Terveyskirjasto

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä

Pysy kartalla ja tilaa Kaksplussan uutiskirje

X