Tutkijat löysivät yhteyden isän stressin ja lapsen tunneongelmien välillä – yksi oleellinen kysymys on kuitenkin vailla vastausta

Tuoreen tutkimuksen mukaan isän stressi raskausaikana ja pikkulapsivaiheessa on yhteydessä lapsen tunneongelmiin taaperoikäisenä.

Isän stressillä oli voimakas yhteys lapsen tunneongelmiin kahden vuoden iässä erityisesti, jos isä oli kokenut stressiä lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Yhteys säilyi riippumatta äidin stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta.

Lisäksi havaittiin, että isän stressi oli voimakkaammin yhteydessä lapsen tunneongelmiin kuin isän masennus tai ahdistus.

Tulokset perustuvat 901 isän ja 939 äidin antamiin vastauksiin Lapsen uni ja terveys -syntymäkohorttitutkimuksessa.

Lue myös: Isäksi tuleva käy läpi 8 tunnetilaa, eikä niitä tarvitse säikähtää

Lisää räätälöityä tukea?

Näyttää siltä, että isän stressillä on muista tekijöistä riippumaton vaikutus lapsen hyvinvointiin. Tämä on kiinnostava ja palveluiden näkökulmasta mahdollisesti tärkeäkin havainto, THL:n tiedottaa.

– Ehkäpä isiltä olisikin parempi kysyä stressiin liittyviä kysymyksiä, mielialaan liittyvien kysymysten lisäksi. Olisi hyvä tutkia, mitä tukea isät toivoisivat neuvoloista, jotta palvelut vastaisivat myös heidän tilanteeseensa mahdollisimman hyvin, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu tiedotteessa.

Tulosten perusteella olisi hyödyllistä, että isän stressiä arvioitaisiin jo ennen lapsen syntymää.

On yhä epäselvää, miten isän stressi tarkalleen ottaen vaikuttaa lapsen tunneongelmiin. Hankkeen vastuututkijan, tutkimuspäällikkö Juulia Paavosen mukaan aihe vaatii jatkotutkimusta.

Noin 7 prosenttia tutkimukseen osallistuneista isistä kuvasi kohonnutta stressiä raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, mutta heidän osuutensa nousi 10 prosenttiin lapsen ollessa kaksivuotias.

– Taustalla voivat vaikuttaa paluu työelämään, lapsen univaikeudet sekä mahdolliset tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmat. Tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimustietoa, miksi isän stressi ja lapsen oireet ovat yhteydessä toisiinsa, Paavonen toteaa.

Tulosten perusteella saattaisi olla hyödyllistä, että isien kokemaa stressiä arvioitaisiin sekä raskausaikana että pikkulapsivaiheessa. Tällöin isien kokemaan liialliseen stressiin voitaisiin tarvittaessa tarjota tukea varhain, jotta tästä mahdollisesti aiheutuvat hyvinvoinnin ongelmat pystyttäisiin estämään.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimus perustuu Lapsen uni ja terveys -syntymäkohorttitutkimukseen.

Tutkimuksessa 901 isää ja 939 äitiä vastasivat kysymyksiin stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta. Kysely suoritettiin neljässä eri vaiheessa: ensin raskausaikana, kolmesti lapsen syntymän jälkeen ja viimeisen kerran lapsen ollessa 24 kuukauden ikäinen.

Stressistä kysyttiin viidellä kysymyksellä, kuten “Kuinka usein sinusta on tuntunut siltä, ettet pysty hallitsemaan elämässäsi tärkeinä pitämiäsi asioita?” ja ”Kuinka usein olet tuntenut varmuutta kyvystäsi hallita ongelmiasi?”

Vastausten perusteella saatiin arvio isän kokeman stressin vaikeusasteesta ja määriteltiin ne, joilla stressitaso oli korkeampi kuin muilla. Lisäksi vanhemmat vastasivat kysymyksiin lapsen tunne- ja käytösongelmista, kun lapsi oli kaksivuotias.

Tutkimus tehtiin yhteistyönä King’s College Londonin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. THL tiedotti tuloksista lokakuussa 2022.

Lue myös: ”Olen hemmetin hyvä isä” – Roni, Tommi ja Eetu ovat uuden ajan vilpittömiä isiä, jotka puhuvat jaksamisesta oikeasti eivätkä hassulla meemillä