Vasenkätisyys voi alkaa jo kohdussa – moni asia siinä on tutkijoillekin yhä mysteeri
Miten vasenkätisyys kehittyy? Vastausta kysymykseen ei ole täysin onnistuttu selvittämään. Kätisyys vakiintuu varhaislapsuudessa, ja siihen vaikuttaa nykytiedon mukaan useampi seikka.
Vasenkätisyys on yhdistelmä perimää ja ympäristötekijöitä, mutta sen syntymekanismi on tutkijoilta edelleen joiltain osin hämärän peitossa. Maailman väestöstä noin joka kymmenes on vasenkätinen.
Kätisyys vakiintuu lapsilla eri-ikäisinä. Aivan pieni lapsi käyttää usein reippaasti molempia käsiään ja lappaa puuroa suuhun niin oikealla kuin vasemmalla. Oikeakätisillä vasemman käden käyttö arkisissa puuhissa kuitenkin vähenee kouluikään mennessä, selittää filosofin tohtori Kauko Heikkilä. Hän on tutkinut vasenkätisyyttä väitöskirjassaan.
Heikkilä painottaa, että aihepiiristä on paljon selvittämättä. Vanhoista käsityksistä osa on myös osittain tai kokonaan kumoutunut, kun tutkimustuloksia on uudelleenarvioitu.
Todentamatta on jäänyt esimerkiksi teoria siitä, että varhaiset aivovauriot tai testosteronin määrä voisi olla syynä sille, että ihmisestä tulee vasenkätinen. Vasenkätiset eivät myöskään ole sen sairaampia kuin oikeakätisetkään, vaikka niinkin on joskus väitetty.
Tällä hetkellä vasenkätisyyden synnyn taustalla nähdään geenien ja ympäristön yhteisvaikutus. Vasenkätisyys on perinnöllistä – tämän todistaa kiistattomasti esimerkiksi se, että vasenkätisillä vanhemmilla on vähän enemmän vasenkätisiä lapsia kuin niitä on muussa väestössä.
– Ympäristövaikutusten puolesta taas puhuu vahvasti se, että identtiset kaksoset voivat olla joko samaa tai vastakkaista kätisyyttä, Heikkilä selittää.
Syntymäpainolla voi olla pieni vaikutus vasenkätisyyteen
Heikkilä tutki väitöskirjaansa varten kaksosia ja kolmosia, ja sai uutta tietoa raskaudenaikaisen kehityksen yhteydestä vasenkätisyyden yleisyyteen.
Kaksosien tutkimusjoukossa oli hieman enemmän vasenkätisiä, mikä johtui erityisesti pienemmästä syntymäpainosta. Kolmosten kohdalla pienen syntymäpainon vaikutus tuli vielä selvemmin esiin. Voikin olla, että lapsen syntymäpainolla saattaa siis olla vaikutusta siihen, miten vasenkätisyys kehittyy.
– Syntymäpainonkin vaikutus on kuitenkin marginaalinen, Heikkilä huomauttaa.
Varsinkin kolmosten perusominaisuus on, että syntymäpaino on huomattavasti pienempi kuin normiväestössä. Kolmossynnytyksiä on noin yksi kymmenestä tuhannesta.
– Kolmosaineistot kuitenkin mielestäni osoittavat, että kätisyyden kehitys häiriintyy hieman kehityksen alussa, jos kasvu selkeästi rajoittuu resurssien, eli ravinnon tai elintilan rajallisuuden takia.
Muissakin tutkimuksissa kohdun aikaisten tapahtuminen on osoitettu vaikuttavan kätisyyteen: sikiöiden käsien liikkeillä on löydetty yhteys myöhempään vasenkätisyyteen.
Vasenkätisyys voi synnyttää erilaisuuden kokemuksen
Miehillä vasenkätisyys on hieman yleisempää kuin naisilla: miehistä vasenkätisiä on 11 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia. Tästä syystä hormoneilla uskotaan olevan vaikutusta kätisyyteen.
Aikuisilla vasenkätisten määrä vaihtelee eri ikäluokkien välillä. Tämä johtuu sukupolvien välisistä kasvatuksellisista eroista, kuten menneinä vuosikymmeninä koululaisiin kohdistetusta oikeakätisyyden pakosta.
Heikkilä korostaa, ettei lasta pitäisi missään nimessä ohjata oikeakätiseksi väkisin, vaan pyrkimyksenä tulisi olla erilaisuuden tai epäonnistumisen kokemusten välttäminen. Erilaisuuden kokemus saattaa syntyä toisten asenteista vasenkätisyyttä kohtaan ja paineesta suoriutua tehtävistä samalla lailla kuin muut.
– Vasenkätinen lapsi kohtaa usein erilaisuutta ainakin askartelussa, piirtämisessä, työkalujen käytössä ja urheilussa, Heikkilä sanoo.
Hänen mukaansa työkalujen käyttö jää useimmiten haasteeksi myöhemmälläkin iällä: työkalut on usein suunniteltu ja tarkoitettu oikeakätisille, mikä kasvattaa vasenkätisten riskiä satuttaa itsensä niitä käyttäessään.
Molempikätisyys on useammin vasenkätisten taito
Vasenkätisyys tuo oikeakätisyyttä useammin mukanaan myös molempikätisyyttä. Jotkut vasenkätiset opettelevat tai oppivat käyttämään molempia käsiään, ja siitä voi olla erilaisissa askareissa hyötyäkin, Heikkilä kertoo.
– Molempikätisyys on yksi taito, ja se vasenkätisillä on tutkitusti luonnostaan useammin kuin oikeakätisillä.
Vanhempien ja opettajien pitäisi silti ehdottomasti tukea kätisyyden normaalia kehitystä, hän korostaa. Tutkija mainitsee keskustelleensa erään erityisopettajan kanssa, joka kertoi opettavansa käsityötekniikoissa toimintoja peilikuvana siihen, mitä oikeakätiset tekevät.
– Vasenkätisyyteen liitetyt paremmuus ja huonommuus joissakin asioissa olisi syytä unohtaa ja etsiä joku toinen suhtautumistapa, joka tukee kussakin tilanteessa. Jotkut haasteet osoittautuvat jälkikäteen myös kehityksen voimavaroiksi, Heikkilä päättää.
Kotiliesi.fi: Maailma on tehty oikeakätisiä varten – 7 ongelmaa, jotka vain vasenkätinen tajuaa
Jaa oma kokemuksesi