Tuleeko vegaanilapsesta muita lyhyempi? Tästä on kyse uudessa tutkimuksessa

Tuoreen puolalaistutkimuksen mukaan vegaanilapset olivat noin 3 senttiä lyhyempiä kuin ikätoverinsa. Vitamiinien saannissa oli puutteita. 

Teksti Anna Ferrante
Kuvat iStock
Vegaani lapsi syö porkkanaa luonnossa.
Vegaanilapset jäivät tuoreessa tutkimuksessa pituudessa muista jälkeen. Huomio kiinnittyy ravintolisien käyttöön.

Vegaanius kasvattaa suosiotaan lapsiperheissä. Moni voi epäröidä lapsen laittamista vegaaniruokavaliolle: saako kasvavassa iässä tarpeeksi ravintoaineita? Tuore puolalaistutkimus antaa viitteitä siitä että huoli ei olisi täysin aiheeton: tutkitut vegaanilapset olivat keskimäärin kolme senttiä lyhempiä kuin sekasyöjäverrokit.

Lisäksi vegaanilapsilla todettiin 4–6 prosenttia pienempi luuston mineraalipitoisuus ja kolminkertainen riski B12 -vitamiinin puutteeseen verrattuna sekasyöjiin. Myös rauta-arvot ja ferritiini sekä kalsiumin saanti olivat tutkituilla vegaanilapsilla alhaisemmat.

B12- ja D-vitamiinilisä vegaanilapselle tärkeä

Toisaalta tutkimuksen vegaanilapsilla oli peräti neljänneksen pienemmät LDL- eli ”pahan” kolesterolin arvot, pienempi kokonaiskolesteroli ja alhaisempi kehon kokonaisrasvamassa, eli heillä oli vähemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Mutta se pituuskasvu! Tarvitseeko vanhemman olla huolissaan, että lapsi jää pätkäksi vegaaniruokavaliolla?

– Ei tarvitse. Lapsi kasvaa kun saa tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, vastaa laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen. 

– Tämä tutkimus ei sinänsä tuo mitään uutta, vaan se vain alleviivaa sen mikä jo tiedetään: vegaaniruokavaliossa tarvittavien ravintolisien eli B12-vitamiinin ja D-vitamiinin tärkeyttä. Näiden molempien käyttöä oli tutkimuksen vegaanilasten tapauksessa laiminlyöty, Kaipiainen jatkaa.

Myös jodilisä voi Suomessa olla paikallaan, ellei lapsi käytä runsaasti jodilla täydennettyjä kasvimaitoja. Kalsiumlisääkin voi tapauskohtaisesti harkita, joskin monet kasvikset ja pähkinät sisältävät kalsiumia vähintään maitotuotteiden veroisesti.

Suomessa vegaaniperheet pitävät tutkimusten mukaan hyvin huolta tarvittavien ravintolisien käytöstä. Puolalaistutkimuksen yllättävä anti liittyykin Kaipiaisen mukaan juuri siihen, että lisien käyttöön liittyi niin paljon puutteita.

Tutkimukseen osallistuneista 52 vegaanilapsesta lähes kolmannes ei käyttänyt lainkaan B12- tai D-vitamiinilisää. Varsinkin D-vitamiinin puute voi osaltaan selittää tutkimuksessa havaittua lyhyempää pituuskasvua.

Lue myös: Mitä vegaanilapsi todella syö? Tällainen on syntymästään saakka vegaanin 1-vuotiaan ruokaviikkolista

Riittävästi proteiinia, riittävästi kasvua

Toisin kuin usein ajatellaan, proteiinin saanti ei ole vegaaniruokavaliossa ongelma, vaan oikein koostettuna kasvikunnan tuotteista (palkokasvit, pähkinät) saa aivan riittävästi proteiinia myös lapsen pituuskasvuun.

– Tässäkin puolalaistutkimuksessa vegaanilapset saivat proteiinia suositusten mukaisesti eli 10,5 prosenttia energiasta, suosituksen ollessa 10-20 prosenttia koko päivän energiasta, Kaipiainen huomauttaa.

Aikaisemmissa vegaanilasten tutkimuksissa eroa sekasyöjiin pituuskasvussa ei ole havaittu. Esimerkiksi vastikään julkaistussa saksalaisessa VeChi Diet Study -tutkimuksessa vegaanilasten pituus ei eronnut muista tutkituista lapsiryhmistä. Saksalaistutkimuksessa ei löytynyt myöskään eroja B-vitamiintasoissa tai D-vitamiinin saannissa vegaanien, kasvissyöjien ja sekasyöjien välillä.

Samoin suomalainen, joskin erittäin pieni kuuden lapsen tutkimus, osoitti että vegaanilasten kasvu oli normaalia eikä tilastollisia eroja muihin lapsiin ollut.

– Oikein koostettuna vegaaniruokavalio ei vaikuta negatiivisesti pituuskasvuun, Kaipiainen summaa.

– Lisäksi on huomioitava, että puolalaistutkimuksessa vegaanilasten pituutta verrattiin verrokkiryhmään, ei viitearvoihin. Tutkimuksen vegaanilapset kasvoivat keskikäyrällä eli heidän kasvunsa oli aivan normaalia.

Kaipiaisen mukaan muutaman sentin lyhyemmästä pituudesta ei ole lapselle mitään haittaa, eikä mahdollisimman nopea kasvu ja kehitys ole edes optimaalisin tai tavoiteltava tilanne.

– Se esimerkiksi tiedetään, että aikaisin alkanut puberteetti lisää rintasyövän riskiä.

Korjattu 21.6.: Tutkimuksen lapsista 32 prosenttia oli ilman vitamiinilisiä, ei 15 prosenttia.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä