Pitkään varhaiskasvatuksen kentällä työskennelleet ammattilaiset kertovat Kaksplussalle, että vanhemmat puuttuvat nykyään huomattavasti aiempaa enemmän päiväkodin lepohetkiin.

Vielä vuosikymmen sitten kenenkään ryhmäläisen nukkumiseen ei välttämättä puututtu. Tänä päivänä ei ole enää poikkeuksellista esittää toivetta siitä, että lapsen päiväuniaikaa rajoitettaisiin päiväkodissa – päiväunet saatetaan jopa kokonaan kieltää.

Yleensä syy päiväunien kieltämiselle on, ettei lapsi nuku päiväunia enää kotona, ja nukahtaminen venyy illalla päiväkodissa torkkumisen takia.

Alan ammattilaisten mukaan kahdenkymmenen lapsen ryhmästä jopa kolmannes perheistä on saattanut toivoa päiväunien rajoittamista. 

Lapsen nukahtamisen vahtiminen parinkymmenen hengen ryhmässä saattaa kuitenkin olla vaikeaa, eikä kaikkien tarkkaa nukahtamisaikaa voida aina tietää. Myös herättäminen kesken lepohetken voi häiritä ryhmän muita lapsia, jotka olisivat vielä nukkuneet ilman häiriötekijöitä.

Lapsen ikä ja arjen tapahtumat vaikuttavat unentarpeeseen

Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen laatukoordinaattori Kati Pohjonen kertoo, että yleensä päiväuniasiat saadaan silti toimimaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

– Huoltajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta osalle lapsia päiväunia rajoitetaan ja heidät herätetään sovitusti tietyn ajan jälkeen. Heille, jotka tarvitsevat päiväunet tarjotaan toki mahdollisuus siihen.

Vanhempien olisi hyvä huomata, että päiväkodissa lapsi saattaa väsyä eri tavalla kuin kotona. Myös hoitopäivän pituus vaikuttaa väsymystasoon.

– Aamukuudelta päiväkotiin tullut lapsi on helposti väsyneempi kuin vasta kymmeneltä saapunut lapsi. Samoin lapsen ikä ja arjen tapahtumat vaikuttavat paljon unentarpeeseen, Pohjonen muistuttaa.

Lue myös: Leikki-ikäisen päiväunet päiväkodissa: tarpeen vai yöstä pois?

Lepohetki ei tarkoita päiväunipakkoa

Useimmiten lapsilla on päiväkodissa lepohetki noin kello 11.30–14.00 välillä. Vaikka lapsi ei nukkuisi enää päiväunia, huolehditaan päivähoidossa lähtökohtaisesti noin tunnin mittaisesta lepohetkestä hämärässä.

Pohjosen mukaan päivälepohetkestä pyritään tekemään mahdollisimman miellyttävä hetki kaikille.

– Päivälepokäytänteissä on monia tapoja. Toisessa ryhmässä luetaan päiväleposatu, toisinaan saatetaan kuunnella musiikkia. Usein näissä on otettu huomioon myös lasten mielipide ja toiveet.

Lepohetken perusperiaate on kaikkialla varhaiskasvatuksessa sama: aktiivisen päiväkotipäivän aikana on hyvä saada kokemus myös rauhoittumisen hetkestä. Käytänteet saattavat kuitenkin vaihdella jopa varhaiskasvatusyksikön sisällä eri ryhmien välillä.

– Ryhmien välillä tehdään yhteistyötä ja on kehitetty erilaisia toimintamalleja, kuten torkkulaa, virkkulaa, nukkujia ja kukkujia. Toisten lasten kohdalla on tehty yhdessä huoltajien kanssa ratkaisuja, että he kuuntelevat sadun ja nousevat sen jälkeen leikkeihin, Pohjonen havainnollistaa.

Vanhemmat tietoisempia varhaiskasvatuksesta

Päiväkodissa lapsia kuormittavat kotioloista poiketen eri tavalla varsinkin suuri ryhmäkoko, melu sekä sosiaaliset virikkeet. Päivän lepohetki on tärkeä lapsen jaksamisen kannalta, vaikka hän ei nukkuisikaan. Päivärytmi varhaiskasvatuksessa onkin suunniteltu siten, että virikkeen ja levon vuorottelu toteutuu aina.

Unirytmi ja tarvittava unen määrä on yksilöllistä, mutta rauhoittuminen ja hetkeksi hiljentyminen tekee hyvää kaikille. Pohjonen huomauttaa, että lapsen unentarve saattaa vaihdella nopeallakin aikataululla.

– Siksipä tässä päiväuni-asiassa ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tänä päivänä huoltajat ovat kuitenkin aiempaa tietoisempia varhaiskasvatuksesta. Päiväunet ovat yksi keskustelua huoltajien kanssa vaativa asia lapsen päivässä.

Pohjonen kertoo, että päiväuniin liittyvistä käytänteistä käydään keskustelua sekä päiväkoti-, ryhmä- että yksilötasolla. Huoltajia kuunnellaan ja lasten väliset yksilölliset erot pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin.

Lapsia kuormittavat päiväkodissa esimerkiksi suuri ryhmäkoko ja monipuoliset virikkeet.

Väsymys voi johtaa huonotuulisuuteen

Päiväkotipäivä on monille raskaampi kuin päivä kotona, joten toisinaan lapsi saattaa tarvita päivälepoa vielä varhaiskasvatuksessa ollessaan, vaikka kotona ei päiväunia enää nukuttaisikaan.

Väsymisestä voi seurata lapselle muun muassa huonotuulisuutta ja vaikeutta kontrolloida käytöstään. Väsymys voi ilmetä niin uneliaisuutena kuin ylivireytenä.

Riittävästä unen määrästä on aina huolehdittava lapsen hyvinvointia ajatellen. Alla Uniliiton tekemä tiivistelmä lasten keskimääräisestä unimäärästä eri ikävuosina.

Lue myös: Psykologi vietti kuukauden päiväkodissa varhaiskasvatusta tutkien: ”Mainettaan parempaa työtä”